Pyöräretkellä Saksassa: tiistai 29.7. (Sassnitz - Stralsund)

Tämä oli pisin (105 km) ja kuumin reitti, mutta hyvin siitä selvisin! Ja kannatti kyllä, koska maisemat olivat edellistä päivää huomattavasti paremmat ja turistejakin oli vähemmän (paitsi aamupäivällä). Tosin olin kyllä illalla ihan poikki, vaikka olin muutamassa kohdassa oikaissutkin.

Ensimmäinen etappi oli Rügenin kuuluisimpaan kohteeseen eli Jasmundin kansallispuistossa sijaitseville liitukallioille. Koska olin aikaisin liikkeellä, oli teillä mukavan tyhjää - kaikki turistit tulivat juuri jatkaessani matkaa.

Rügenin liitukalliot tunnetaan allaolevasta Caspar David Friedrichin maalauksesta vuodelta 1818. Friedrich kirjoitti kauniisti "Ich muss alleine bleiben und wissen, dass ich alleine bin, um die Natur vollständig zu schauen und zu fühlen... Die Einsamkeit brauche ich für das Gespräch mit der Natur." No, nykyään tätä yksinäisyyttä ei Königstuhlin kallioilla juuri koe, ellei siis ole paikalla ennen kymmentä aamulla.

 Kuva: Wikipedia

Upeita kalliot kyllä ovat nykyäänkin, vaikka kasvillisuutta on enemmän. 

Toinen huomattava nähtävyys on Kap Arkonan niemi, joka näkyi jo kaukaa. Lähellä niemeä on vanha Vittin kalastajakylä - hyvin nätti, jos se ei olisi niin uskomattoman täynnä turisteja. En siksi ottanut kuvaa kuin vain Vittin rannalta.

Kap Arkonasta eteenpäin maisemat olivat vain upeita - absolut der Hammer!

Wittowin lautan jälkeen piti hieman oikaista sisämaahan, jotta ehtisin illaksi takaisin Stralsundiin. Hienoja teitä sielläkin.

Rambiniin asti jaksoin pyöräillä, sieltä Stralsundiin pari pysäkkiä junalla. Olisi ollut vain 15 km, mutta se tuntikin tuntui jo liialta. Ihan hyvä päätös, Stralsundin kauneudesta kannatti myös nauttia.

-O-

Pyöräretkellä Saksassa: maanantai 28.7. (Stralsund - Sassnitz)

Rügenin saaren olen halunnut nähdä jo vuosia. Ostin joskus aikoinaan kirppikseltä Rügenin opaskirjan, joten nyt se tuli mainioon käyttöön. Harmi vain, että pyöräreitti ei saaren itärannalla juuri kulkenut rannan lähellä (joko metsässä, pellolla tai turistien seassa Binzistä eteenpäin). Lisäksi sää oli tosi kuuma, joten olin laiska ottamaan kuvia.

Stralsundista Rügeniin vie kaksi siltaa - vanhemmalla kulkevat junat, pyöräilijät, kävelijät ja osa autoista, uudempi on huiman korkea moottoritie. Vanhalta sillalta on kaunis näkymä Stralsundin satamaan:

Osa teistä oli aika haastavia ajaa. Tänne ei voisi tulla takakärryn kanssa. En nähnytkään juuri muita pitkänmatkanpyöräilijöitä tällä reitillä. Onneksi minulla on kaupunki- ja maastopyörän risteytys, jolla nämäkin tiet sujuivat.

Itämeren rannalla on paljon näitä ihania olkikattoisia taloja. Kuulemma valtio subventoi olkikattojen rakentamista ja korjauttamista, jotta perinne säilyisi. Myös uusiin taloihin (etenkin lomamökkeihin) laitetaan olkikattoja.

Matkan ensimmäinen lauttaylitys Moristzdorfissa ennen Baabea. Lautturille todella hyvä tili, sillä tämä lyhyt matka maksoi 2 euroa per pyöräilijä ja lauttaan mahtui kerrallaan useampi pyöräilijä.

Reitti Binzistä Sassnitziin oli aika tylsä, sillä se kulki päätien vartta ja merta ei nähnyt laisinkaan. Neu Mukranissa oli lisäksi ruma satama-alue. Ainoa mielenkiintoinen asia olivat isoa EnBW Baltic 2 -merituulipuistoa varten pakatut tuulimyllyn lavat. Juuri tätä tuulipuistoa nimittäin oli käsitelty edellisellä viikolla Berliinissä uusiutuvan energian seminaarissa. Oli mielenkiintoista nähdä juuri puhutut asiat käytännössä.

Sassnitz on taas nätti kaupunki, hyvin välimerellinen. Sieltä minulla ei ole kuvia yksinkertaisesti sen vuoksi, että kaikki aika meni majoituksen etsimiseen - jota ei sitten löytynyt. Koko saari oli ihan tupaten täynnä ja olisi pitänyt varata etukäteen (mutta en tiennyt tarkkaan, minne ehtisin). No, jouduin sitten menemään Stralsundiin takaisin junalla yöksi. Kiitos H. Suomen päässä nettiavusta!

-O-

Pyöräretkellä Saksassa: sunnuntai 27.7. (Fürstenberg - Neustrelitz ja junalla Stralsundiin)

Toinen pyöräilypäivä oli aika lyhyt, sillä pyöräilin ainoastaan 41 km aamupäivällä. Iltapäivällä nimittäin hyppäsin junaan ja ajoin Stralsundiin. Ensinnäkin koska Neustrelitzin ja Stralsundin välissä ei ole kunnon pyöräreittiä ja toisekseen koska iltapäiväksi oli luvattu sadetta. Kolmanneksi myös siksi, koska tämä väli ei ollut niin kiinnostava kuin järvialue ja tulossa oleva Itämeren ranta. Hyvä ratkaisu, sillä sain näin myös tutustua Stralsundin kauniiseen hansakaupunkiin.

Oli tosi huvittavaa nähdä kotia ja jopa poroja keskellä Saksan maaseutua. Jäin miettimään, mistä ihmeestä ne on sinne tuotu. Hauskoja ideoita ihmisillä!

Reitti kulki pääasiassa metsässä pienten järvien rannalla. Alla idyllinen Buchsee. Metsät tarkoittivat helpottavaa varjoa helteessä, mutta toisaalta etenkin alkumatkalla aikamoisia korkeuseroja.

 

Stralsund on portti Rügenin saarelle. Kaupunki liittyi vuonna 1293 hansaliittoon ja nousi Lyypekin jälkeen Itämeren toiseksi mahtavimmaksi kauppiaaksi. Vaikka Stralsund kärsikin Toisen maailmansodan pommituksista, on siellä yhä paljon hienoja helmiä - kaupunki kuuluu syystäkin Unescon maailmanperintöluetteloon.

Vanhalla torilla oli sopivasti keskiaikaiset markkinat.

Yksi säilyneistä kaupunginporteista. 

Mahtava raatihuone.

Toinen hauska idea kaunistaa käsitöillä julkista tilaa ja käyttää kaikki parittomat villasukat sekä keskenjääneet käsityöt:

-O-

Pyöräretkellä Saksassa: lauantai 26.7. (Oranienburg - Fürstenberg)

Olin kokonaisen viikon pyöräretkellä Pohjois-Saksassa - tässä parhaat kuvat, päivä per postaus. Tykkään pyöräillä Saksassa, koska olosuhteet ovat vain niin hyvät: kartat ovat erinomaisia ja yksityiskohtaisia (suosittelen Bikelinen oppaita), joka puolella on pyöräteitä eli autojen seassa tarvitsee pyöräillä hyvin harvoin, tiet on tarkasti merkitty ja maisemat ovat kauniita. Sisäinen saksalaiseni myös kaipaa aina säännöllisesti Saksaan.

Tänä vuonna mielessä oli useita vaihtoehtoisia reittejä, mutta päädyin pyöräilemään ensin pari päivää Havellandissa Berliinin pohjoispuolella ja sitten viisi päivää Itämeren rantaa pitkin. Sää oli pääosin erinomainen, vain keskiviikkona sateli jonkun verran. Päivämatkatkin olivat ok, paitsi se yksi 105 km päivä yli 30 asteen helteessä oli kyllä aika rankka. Parhaat maisemat olivat kahtena viimeisenä päivänä, mikä ei tarkoita, etteivät muut päivät olisi tarjonneet ihailtavaa. Vapaa meri ja turistien vähemmän täyttämät rannat vain miellyttävät enemmän. Pyöräretkissä parasta on kuitenkin oma rauha, ajatukset saavat lennellä minne sattuu. Erittäin rentouttavaa, tuntuu kuin olisi ollut kuukauden poissa.

Pyöräretki alkoi Oranienburgista, noin 50-60 km Berliinin keskustasta pohjoiseen. Matkustin sinne paikallisjunalla, koska on ihan turhaa käyttää aikaa Berliinin esikaupunkien läpi ajamiseen. Oranienburgista lähdin sitten seuraamaan Havel-jokea tai sen kanaaleja. Matkalla näin myös muutaman kunnon proomunkin - tässä hiiltä Puolasta.

Koko viikon retken aikana näin paljon hylättyjä ja myytävänä olevia rakennuksia. Tyypillistä itäisessä Saksassa, mistä väki on muuttanut muualle (pääasiassa länteen ja kaupunkeihin). Sitä jää aina miettimään, mikä mahtaa olla kunkin tyhjän talon tarina ja keitä siellä on asunut. Tämä hieno kartanontapainen löytyy Liebenwalden kylästä.

On aina iloista nähdä uusiutuvaa energia tekemässä tehtäväänsä eli tuottamassa päästötöntä energiaa. Jostain syystä tuulimyllyjä oli täällä sisämaassa enemmän kuin rannikolla - olisi mielenkiintoista tietää miksi. Ehkä paremmat tuuliolosuhteet, hyväksyvämmät asukkaat, paremmat tuet tms.?

Himmelpfort (taivaan portti) on kaunis nimi kylälle; se saikin nimensä sijaintinsa takia neljän järven välissä. Kylässä oli aika paljon turisteja, myös mm. siksi, että siellä on saksalainen joulupukin paja. Minä kuitenkin ihastuin eniten tähän pitsitettyyn puuhun.

Reitti kulki myös entisen Ravensbrückin vain naisille ja tytöille tarkoitetun keskitysleirin vierestä. Paalut, joissa on punainen täplä, osottavat leirin rajan. Se oli pitkä. Kaikenlaisia ajatuksia kulki mielessä, mietin leirillä olleiden naisten ja tyttöjen kohtaloa. Tuntuu kuin heidän muistonsa yhä leijuisi metsässä.

Fürstenbergissä oli ensimmäinen yöpaikka. Herttainen historiallinen pikkukaupunki, jonne tullaan myös ottamaan erilaisia kylpylähoitoja. Sitä harmittavampaa, että kaupungin läpi kulkee yksi Saksan pääteistä Berliinistä Itämerelle. Kaupunkilaiset ovat selvästi saaneet siitä kyllikseen, sillä kyltissä lukee "Vieraat tervetulleita, kunhan se ei ole liikenneministeri". Luvattua ohitustietä ei nimittäin ole vieläkään alettu rakentaa. Toivottavasti pian ja fürstenbergiläiset saavat rauhansa.  

-O-