Saksassa 2016 _ Matkalla, Lyypekissä ja Hampurissa 13.-15.7.

Olin taas heinäkuun toisella puoliskolla ja elokuun alussa reilut kolme viikkoa Saksassa lomalla. Matka alkoi kuten niin monta kertaa aikaisemminkin Vuosaaresta rahtilaivalla. On erittäin rentouttavaa istua kannella auringossa, lukea jotain mukavaa kirjaa ja katsella merimaisemaa.

 

Polkupyörä oli myöskin taas mukana, se kuuluu aina ajaa sisään muun rahdin sekaan. Menomatkalla meitä oli kolme suomalaista pyöräilijää ja tulomatkalla minä sekä saksalainen isoisä, joka aikoi pyöräillä Kuopioon ja takaisin. 

Saksan matkat tuntuvat toistavan samaa kaavaa - toisaalta on mukava käydä tutuissa paikoissa. Lyypekissä Holstentor (keskiaikainen portti), Salzspeicher (suolavarastot) jne. Ja Lyypekki on kyllä aina yhtä kaunis! Ehdin myös vierailla matkan ensimmäisessä kangaskaupassa, yhteensä niitä vierailuja mahtui kolmeen viikkoon kuusi. 

Hampurissa oli sama fiilis eli tuttujen paikkojen kavalkaadi. Alsterjärven nähtyä tuntuu kuin olisi tullut kotiin. 

Planten en Bloemen -puutarhassa on aina yhtä upeat istutukset, joista saa uusia ideoita kasvien ja värien yhdistelyyn. 

 Ja Schanzella taas ei ole juuri mikään muuttunut, ei etenkään rähjäisyys ja vaihtoehtoisuus.

Tuttu uuniperunaravintola on myös paikallaan (vaikka pari muuta liikettä onkin vaihtunut) ja sain syödä oman lempiannokseni. 

-O-

Toinen tilkkupeitto Hampuriin

No niin, toinen Hampuriin menevä tilkkupeitto valmistui. Tämä on syksyllä toista luokkaa aloittavalle reippaalle pojalle. Kankaiden kuvioissa on paljon eläimiä ja graafisuutta, väreiksi valitsin tummansinisen, turkoosin, keltaisen ja vihreän sävyt. Kankaat ovat sieltä täältä: Kööpenhaminasta (Stof 2000), Hampurista (Frau Tulpe), vanhaa ja uutta Marimekkoa, Finlaysonia sekä kotoa löytyneitä sopivan värisiä palasia. Koko on 140 x 190 cm, kuten keväällä siskolle valmistunut peitto.

Nurjassa puolessa oli miettimistä. Alunperin olin suunnitellut sinne safarin eläimiä, mutta erikokoisten palasten yhdistäminen oli haastavaa. Halusin myös sellaisen ratkaisun, joka sopii isommallekin pojalle. Kun näin Finlaysonin Otso-kankaan, oli valinta selvä. Reipas, muistuttaa kivasti Suomesta ja värit sointuvat oikean puolen kanssa. Kun kangas sai ilahtuneen vastaanoton Skypessä myös perheen isältä, tiesin olevani oikealla tiellä. 

-O-

Parvekeistutuksia vk 27/2016

Viime viikot ovat menneet mukavasti (töiden lisäksi) oman parvekkeen ja yhteisen pihan hoidossa. Parveke on nyt todella rehevä: parhaassa kukassa ja niin värikäs. Pelakuut ovat alkaneet toisen kukinnan, joka on runsaampi kuin ensimäinen ja mustasilmäsusannassa riittää virtaa, vaikka se kyllä onkin hieman toispuoleinen. Parasta taitaa kuitenkin olla se, että parveke on kuin toinen huone erikorkuisten kasvien sekä amppelin vuoksi, jotka tuovat tilaan vaihtelevuutta.

Kirsikkatomaatti on paljastunut tavalliseksi tomaatiksi, koska suurin raakile on jo golfpallon kokoinen. Toivottavasti se ja sen kaverit ehtivät kypsyä ajoissa. Kirsikkatomaatti olisi ollut mieluisampi juuri siksi, että pienet tomaatit ovat syöntikypsiä nopeammin. No, kokeillaan nyt tätä ja seuraavalla kerralla taimikaupassa en ota tainta ilman kirsikkatomaatin etikettiä, vaikka se olisikin kirsikkatomaatin hyllyssä.

Pavut voivat erinomaisesti - niitä olisi voinut kylvää enemmänkin. Etenkin kun joku pieni eläin söi retiisin ja rukolan lehdet reiille ja jouduin sanomaan niille hyvästit. Retiisiruukkuihin istutin valtikkanauhukset, jotka voin sitten syksyllä siirtää pihalle. Itse asiassa ihan hyvä idea kasvattaa perennoita kesällä parvekkeella ja istuttaa ne maahan kesän jälkeen.

Petunia on kasvattanut vartta, mutta kukkii yhä iloisesti. Leikkaan kaikki kuolleet kukat pois, mistä on selvästi hyötyä.

Sama orvokkien kanssa: pitkät varret, mutta yhä kukkia. Hoitokin on sama kuin petunioilla.

Krassit voivat erinomaisesti, kannatti ostaa taimet viime vuoden pettymyksen jälkeen (siemenet eivät juuri itäneet). Tämä sekoitus on erityisen ihana, sillä värejä löytyy keltaisesta ruskeaan ja oranssista punaiseen.

Olen erityisen tyytyväinen tämän vuoden parvekeistutuksiin. Ensi vuonna muistan istuttaa enemmän papuja ja sekä muutaman perennan. Sekä varmistaa kirsikkatomaatin :-).

-O-

Rinne melkein valmis

Olen nyt puurtanut pari iltaa viikossa rinteen parissa. Melkein valmista alkaa olla. Nyt tarvitsisin vain lisää kiviä ylimpään penkereeseen sekä pari pussia hyvää multaa. Kasveja myös muutama lisää. Pihalta löytyy myös jokunen siirrettävä ja jaettava kasvi, ja minulla on lisäksi neljä pussia perennojen siemeniä.

Tämä on kyllä ollut niin mieluisaa työtä! Tai ei siis työtä, vaan ainoastaan harrastusta. Kaikki naapurit ovat aivan innoissaan ja muutama on myös auttanut puutarhatöissä. On erittäin luovaa keksiä kiville oikeat paikat ja miettiä ratkaisuja kasveja ja penkereen osia varten. On ollut täysi yllätys, mitä sen kaiken heinikon alta löytyy - esim. en olisi arvannutkaan, että siellä on näin paljon kiveä ja jopa pala kalliota.

Kuvasin rinteen vasemmalta oikealle koko pituudeltaan. Aloitin itse asiassa viimeisistä kuvista eli oikeasta päästä ja tämä ensimmäinen kuva on eilisen työ tulosta.  

Ainoat paikalle jääneet kasvit olivat saniaiset ja kuunliljat. Uusia kasveja tai muualta siirrettyjä ovat:

• Tarhavarjohiippa
• Akileija
• Jaloangervo
• Tähtiputki
• Keijunkukka
• Konnantatar
• Maksaruohot ja mehitähdet
• Varjolilja
• Päivänlilja
• Pikkutalvio
• Tiarella

Olen istuttanut kasveja kahden tai kolmen yksilön ryhmissä ja vuorotellen. Lähes kaikki kasvit leviävät kunnolla ja ovat myös helppohoitoisia. Ne sopivat myös puolivarjoon. Istutin lisäksi muutaman mansikan, vaikka ne pitävätkin enemmän auringosta - ne kun jäivät omalta parvekkeelta ylitse.  

Kaikki kivet on siis kaivettu rinteestä. Aluksi löytyi paljon keskikokoisia ja sitten isoja sekä pieniä pyöreitä. Penger aaltoilee, koska osa kivistä oli niin tiukasti kiinni, että niitä ei voinut liikutaa. Täytyi siis rakentaa rinne niiden ehdoilla. Se oli oikeastaan hyvä, sai käyttää luovuutta. 

Poistan nimilaput heti kun muistan kirjoittaa kaikki kasvit ja niiden paikat muistiin. 

Ensimmäiset rikkaruohot alkavat jo nousta, joten kunhan kaikki istutukset on tehty, on edessä siistimistä :-).

-O-

Parkomania-puutarhanäyttely Bonnissa

Bonnissa oli toukokuun työmatkani aikana mielenkiintoinen puutarhanäyttely. Bundeskunsthallen näyttelyssä esiteltiin tunnetun saksalaisen puutarhasuunnittelija Hermann von Pückler-Muskaun puutarhoja sekä suunnittelun päälinjoja. Saksassa nimellä Fürst Pückler tunnettu aatelinen eli vuosina 1785-1871 ja sai runsaasti vaikutteita englantilaisista puutarhoista lukuisilta matkoiltaan. Hänen suunnittelemiaan kolmea puutarhaa (Bad Muskau, Babelsberg ja Branitz) pidetään saksalaisen puutarhahistorian parhaimmistona. Fürst Pückler myös keksi ja kehitti uusia tekniikoita, mm. suurien elävien puiden uudelleen istuttamisen.

Varsinaisen näyttelyn lisäksi museon katolle oli luotu Fürst Pücklerin ideoita jäljittelevä puutarha. Se olikin erittäin mielenkiintoinen!

Minulle jäivät parhaiten mieleen erilaisten muotojen yhdistelmät: herkät lemmikit ja isot jättilaukkojen pallot, tähtilaukan sirot kukinnot sekä matalien ja korkeiden kevätkukkijoiden tasapainoinen yhteiselo.

Kukkia ja vihanneksia voi yhdistää mainiosti, itse asiassa persiljan väri on kaunis ja kaalilla on komeat lehdet, jotka tuovat mukavaa vaihtelua kukkapenkkiin. 

Sain runsaasti inspiraatiota värien ja sävyjen yhdistelystä. Erilaisten violettien orvokkien ja lemmikkien yhdistelmä on todella kaunis.

Kattopuutarhan kartiot tuovat maisemaan oman surrealistisen leimansa. Lisäksi katolta on mainiot näkymät ympäri Bonnia ja sieltä löytyy myös miellyttävä kahvila.

Sain näyttelystä hyviä ideoita omiin puutarhatöihini. Mutta tärkein oivallus tuli siitä, että tajusin vihdoin, kuka on Saksassa suosittujen Fürst Pückler -kakkujen ja -jäätelöiden (eli vanilja-mansikka-suklaa) isä :-).

-O-

Parvekeistutuksia vk 24/2016

Parvekekasvit ovat kasvaneet huomattavasti sitten viime postauksen - tosin siitä taitaa olla jo kuukausi. Olen erittäin tyytyväinen tämänvuotisiin istutuksiini. Kahden kesän jälkeen olen oppinut jo aika hyvin, mitkä kasvit tällä hieman varjoisalla parvekkeella viihtyvät. Pidän myös kovasti väriyhdistelmästä punainen-oranssi-vaaleanpunainen-keltainen, se on jotenkin niin iloinen  ja kesäinen. Ruukkuporras oli onnistunut hankinta, sille saa mahtumaan paljon kasveja ja muutakin tavaraaa, mutta se ei vie tilaa samalla tavalla kuin pöytä. Nyt olisi etsinnässä vielä sopivankokoinen istuin ja ehkä muutama ruukunpidike, joilla voin ripustaa ruukut kaiteesta parvekkeen sisäpuolelle ja säästän siten tilaa (ja saan lisää kasveja).

Uudet kokeilut mustasilmäsusanna ja petunia ovat osoittautuneet kiitollisiksi kukkijoiksi. Petunia tosin kasvattaa reippaasti vartta, mutta onneksi kukkia tulee. Mustasilmäsusanna on helppohoitoinen, pitää vain muistaa kastella kerralla runsaasti. 

Kahden erivärisen orvokin istuttaminen sekaisin oli hyvä idea!

Ostin noin viikko sitten kirsikkatomaatin taimen ja toivon, että se tuottaa hyvin satoa kuten viimevuotinenkin tomaatti. Ruukkuihin portaille sekä laatikoiden päälle olen kylvänyt retiisiä ja rukolaa. Hieman myöhäinen kylvös, mutta ainakin retiisi kasvaa nopeasti - rukolankin pitäisi tuottaa satoa 7-8 viikossa. Isoimmassa ruukussa on papua, joka on yksi lempivihanneksiani.

Krassit ovat kasvaneet erinomaisesti, kannatti ostaa taimina. Ensimmäiset pienet kukkanuput näkyvät jo, ehkä ne kukkivat muutaman viikon kuluttua. Pelakuut taas aloittavat toista kukintaa. Toivottavasti tästä kesästä tulee tasaisen lämmin, ainakin ensi viikolla lämpötilan pitäisi nousta taas kahdenkymmenen yli.

-O-