torstai 16. heinäkuuta 2015

Banaanisuklaainkiväärikakku

Kotoa löytyi kaksi erittäin kypsää banaania, joten ajattelin tehdä banaanikakun. Etsiskelin sopivaa reseptiä ja Valiolta löytyi sellainen. Resepti on helppo ja siihen tulee myös jogurttia, jota minulla myös sattui olemaan ylen määrin. Tuunasin hieman reseptiä, koska halusin sekoittaa taikinaan suklaahippuja (niitäkin oli kaapissa) ja jouluiset neilikka sekä kaneli olisivat suklaan kanssa tuoneet jotenkin tunkkaisen maun. Lopullinen ohje siis tässä:
2 munaa
2,5 dl sokeria
100 g voita
2 kypsää banaania
2 dl maustamatonta jogurttia
5 dl vehnäjauhoja
1 tl inkivääriä
n. 1 dl suklaahippuja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
Vatkaa munat ja sokeri. Sulata voi ja soseuta banaanit. Yhdistä voi, banaanisose ja jogurtti. Yhdistä kuivat aineet. Sekoita muna-sokerivaahtoon vuorotellen jauho- ja banaaniseos. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan (2 litrainen). Kypsennä 175 C n. tunti.


Kakku oli erittäin herkullinen. Ja paranee vanhetessaan. Ehdottomasti kannattaa tehdä uudelleen. Töissä kakku katosi viimeistä murua myöten.

-O-

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Turistina kotikaupungissa

Kun Helsingissä on ulkomaalaisia vieraita kylässä, saa sitä katsoa itsekin kaupunkia toisin silmin. Harvoinhan sitä tulee muuten käytyä eri nähtävyyksissä. Sibelius-monumentti näytti aivan erilaiselta kameran linssin läpi kuin ohi pyöräillessä.




Monumentti ja sen ympäristö kuvaavat mielestäni mainiosti Sibeliuksen musiikin inspiraation lähteitä eli suomalaista luontoa: kalliota, mäntyjä ja vettä. 


Kahvila Regatta tien toisella puolella oli mukava lepopaikka. Uhkaavista pilvistä tippui vain pari pisaraa. Päiväksi luvattu sade tuli alas ihan jossain muualla ja pysyimme kuivina, mikä oli hieno juttu. 


Huomasin taas kävellessäni, miten hienoja funkkistaloja ja niiden yksityiskohtia meillä Helsingissä on: 


Ja kuinka kaupungissa voi tuntea olevansa maalla (tässä Hietaniemen uimarannan lähellä): 


Itse ranta on aina kaunis - tykkään hietikosta yhdistettynä mäntyihin: 


Ortodoksisella hautausmaalla tunsi olevansa Venäjällä:



Temppeliaukion kirkko oli tupaten täynnä turisteja, mutta onneksi suurin osa häipyi nopeasti. Tämä kirkko vaatii jotenkin yksinäisyyttä tai sitten kaikkien pitää istua kiltisti paikoillaan, muuten yksinkertaiset muodot eivät tule oikeuksiinsa.


Onko olemassa turistikierrosta Helsingissä ilman Suomenlinnaa? Tuskin.  


-O-

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Ajatuksia - Marshall Rosenberg

Törmäsin tänään sattumalta amerikkalaisen psykologin Marshall Rosenbergin teoriaan väkivallattomasta vuorovaikutuksesta (nonviolent communication). Todella mielenkiintoista! Huomasin myös, että monet ajatukset ovat linjassa Thomas Gordonin kanssa, jonka teorioihin olen tutustunut jo aikaisemmin.Yksi selkeä yhdistävä tekijä on puhe tarpeista, joita meillä jokaisella on ja joita haluamme täyttää. Väkivallattoman vuorovaikutuksen tarkoituksena on tiedostaa omat tarpeensa ja esittää ne muille ilman väkivaltaa. Toinen on aito kuunteleminen ja avoin puhuminen.

Väkivallattomasta vuorovaikutuksesta onkin mielenkiintoista lukea vielä lisää - tässä kuitenkin perusajatuksia:

Englanniksi:
  1. All human beings share the same needs
  2. Our world offers sufficient resources for meeting everyone's basic needs
  3. All actions are attempts to meet needs
  4. Feelings point to needs being met or unmet
  5. All human beings have the capacity for compassion
  6. Human beings enjoy giving
  7. Human beings meet needs through interdependent relationships
  8. Human beings change
  9. Choice is internal
  10. The most direct path to peace is through self-connection
ja
  • Open-Hearted Living
  1. Self-compassion
  2. Expressing from the heart
  3. Receiving with compassion
  4. Prioritizing connection
  5. Moving beyond "right" and "wrong" to using needs-based assessments
  • Choice, Responsibility, Peace
  1. Taking responsibility for our feelings
  2. Taking responsibility for our actions
  3. Living in peace with unmet needs
  4. Increasing capacity for meeting needs
  5. Increasing capacity for meeting the present moment
  • Sharing Power (Partnership)
  1. Caring equally for everyone’s needs
  2. Using force minimally and to protect rather than to educate, punish, or get what we want without agreement
Suomeksi: 
  • Havainto Kuinka havainnot erotetaan tulkinnoista niin, ettei ajauduta tunteidensa vietäväksi. 
  • Tunne Tunne on hetkeen sidottu viesti, tie itse asiaan: tarpeisiin. 
  • Tarve Jokainen on omien tarpeidensa paras asiantuntija. Keneltä siis kysyt mitä tarvitset? 
  • Pyyntö Pyynnön esittäminen tekojen kielellä (mitä toinen voisi täsmällisesti tehdä juuri nyt ja tässä hetkessä?)

Kuten Gordoninkin ajatukset, haastavaa mutta tärkeää pyrkiä toteuttamaan.

-O-

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Parveke viikolla 27

Parveke on tällä hetkellä erittäin vihreä, mutta mikään muu ei kuki paitsi orvokit ja miljoonakellot. Onkohan syynä kesäkuun loppuviikkojen sade, tuuli ja kolea sää? Jos on, niin toivon että heinäkuun lämpö saisi kukkia ilmestymään.


Osa kasveista viihtyy mainiosti. Papu kasvaa kahdessa parvekelaatikossa niin nopeasti, että joudun kohta laittamaan uuden narun tueksi korkeammalle. Pelakuussa on paljon nuppuja, joten kesän toinen kukinta alkanee pian. 


Parvekepöydällä moni kasvi on kasvattanut vartta, mutta ei vielä kukkanuppua (gladiolukset, auringonkukka, daaliat). Mansikoissa on runsaasti nuppuja ja tomaatti on jo metrinen. Tomatissa näkyykin kukkia, joten satoa voi toivoa. Retiisi venähti pituutta, mutta ei saanut kunnon paksua juurta aikaiseksi. Istutan siten uudet siemenet tänään. Ehkä retiisi lämpimämmässä säässä keskittyy syötävän osan kasvattamiseen. 


Helteessä kasvit vaativat paljon vettä ja joitakin kasveja (tomaattia) pitää kastella lähes päivittäin. Parempi tämä kuitenkin kuin se alkukesän kylmyys ja märkyys, kasvit tykkäävät.

-O-

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Vuosi muutosta

Laskeskelin, että muutosta tuli tänä viikonloppuna kuluneeksi tasan vuosi. Nyt kun katsoo taaksepäin, niin paljon on tapahtunut.

Eteisessä oli aluksi ainoastaan kenkäteline ja naulakko. Kaikki muu tuli syksyn ja talven aikana. Yllätyin itsekin siitä, miten miellyin mustavalkoiseen. Lämpimään puuhun yhdistettynä aikaisemmin kovalta tuntunut mustavalkoisuus pehmeni. Eteinen on oikeastaan ihan ok, nyt kesällä pitäisi vielä saada uusi taulu senkin päältä kehyksiin. Ja tietenkin kaappeja siivottua.


Tykkään tosi paljon keittiön valoisuudesta ja raikkaudesta. Sekä hauskasta lipastosta. Sinne mahtuvat kaikki kuivatavarat: jauhot, pavut, mausteet, keksit, pastat, riisit, pähkinät, siemenet, hiutaleet jne.

Keittiössä pitäisi tehdä pientä remppaa nyt kesällä ja syksyllä. Lavuaarin alahyllyt pitäisi kunnostaa ja sinne pitäisi saada fiksumpi roskissysteemi. Tarvitsen myös jääkaappipakastimen (keittiössä on nyt vain pelkkä jääkappi pakastinlokerolla). 


Makkarissa on rentouttavat värisävyt. Sielläkään ei ole hirveästi tekemistä, mitä nyt ehkä pari pientä taulua seinille ja sitä kaappien siivoamista. Muutaman tyynyn olen ajatellut jossain vaiheessa tehdä sänkyä koristamaan sekä hankkia uuden patjan. Vanhat voisi pestä ja päällystää uudestaan.


Olkkarin kirjahylly täyttyy vähitellen. Vanha Lundia oli varsinainen löytö viime kesällä, kuten myös käytetty, mutta priimakuntoinen vuodesohva. Kukkatapetti piristää yhä, eikä tunnu liian levottomalta.


Ostin tanskalaiset 60-luvun tuolit alkuvuodesta. Ne pitäisi verhoilla uudestaan nyt kesän aikana. Olen myös jo pitkään etsinyt uutta mattoa, joka olisi vaaleampi ja hieman isompi. Ehkä se löytyy nyt kesällä. Vanha tiikkipöytä kaipaisi kunnostusta, mutta se ei ole ihan ensimmäisenä listalla - työtuolin verhoilu sekä se kaappien siivous täälläkin menevät edelle.


Inspiraatia näiden pienten ja keskisuurten korjausten tekemiseen tuli juuri siitä, että asunnossa on asuttu vuosi. Katsotaan, mitä kaikkea nyt kesän aikana ehdin tehdä - kesästä nauttimisen lisäksi.

-O-

lauantai 27. kesäkuuta 2015

6+ tapaa luoda uusi tai uniikki nimi

Uudessa nimikirjassa "Uusi etunimikirja Aadasta Äijöön" luetellaan kuusi tapaa luoda uniikki nimi lapselle. Ihan mielenkiintoista käydä läpi nämä tavat ja miettiä myös muita tapoja rakentaa täysin uusi nimi. Ensin siis kirjasta:

1. Yhdysnimi

Tämä on ollut Suomessa aina vain suositumpi tapa saada täysin uniikki nimiyhdistelmä. Mahdollisuuksia on lähes loputtomiin, etenkin kun nimen voi tehdä yhdysviivalla (Leena-Maija) tai ilman (Leenamaija). Ihan kaikkia nimiä ei voi yhdistää jo vaikean lausumisen (Mika-Aatos, Jaakko-Okko) tai eriskummallisen merkityksen vuoksi (Lumi-Suvi). Kirjassa mainitaan lisäksi takavokaalin ja etuvokaalin yhdistelmä samassa sanassa, joka ei sovi suomen kieleen (Pyryaatami) sekä pitkä nimi + lyhyt nimi (Johannes-Leo, Karoliina-Miia).
 
2. Yleisnimi etunimeksi

Näitä löytyy suomalaisista vakiintuneista etunimistä valmiksi jo paljon (Aarre, Touko, Helmi, Taimi jne), joten kaava on tuttu. Luonto sekä toivotut luonteenpiirteet inspiroivat erityisesti. Ihan mikä tahansa nimi ei toki kelpaa ja kyllähän vanhemmat yleensä haluavat lapselleen kauniin nimen, jolla on järkevä merkitys. Jenkkijulkkisten hyvin erikoiset merkitysnimet (Audio Science, Pilot Inspektor, Moxie Crimefighter) eivät ole vielä rantautuneet tänne. Moni hedelmä tai marja (Mansikka, Vadelma, Mustikka, Puolukka, Luumu, Omena, Kiivi), mauste (Vanilja, Kaneli, Neilikka, Salvia), kukka (Zinnia, Daalia, Tiarella, Skilla, Pioni), luonnonilmiö (Tuisku, Nietos, Ruska, Utu, Myrsky) jne. on jo Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan annettu, joten täysin uuden nimen löytääkseen pitää ryhtyä todella luovaksi.

3. Rimmaamalla toisesta nimestä

Tämä nimenluomistyyppi on ollut suosittu Suomessa viimeisen 50 vuoden ajan. Meiltä löytyy Aija, Eija, Kaija, Taija, Teija, Raija, Seija ja Saija, sekä useita muita samanlaisia nimiketjuja. Kaikki johdokset eivät kuulosta korvassa hyvältä (esim. kirjaan pohjautuvassa artikkelisssa mainitut Oija ja Heea). Vaikka mistä sitä tietää, ehkä tulevaisuudessa nämäkin ovat ihan käypiä nimiä. Kokeilin rimmausta ja löysin nimipalvelusta seuraavia käytössä olevia nimiä: Renja, Serja, Keo, Veljo, Elvar, Jontus ja Taro.

4. Äidin ja isän nimen yhdistelmä

Metka tapa keksiä uusi nimi ja myös todella osoittaa, että lapsi on vanhempiensa yhdistelmä. Muinaiset germaanit harrastivat ahkerasti tätä nimeämistapaa. Hildebrandin ja Gertrudin lapset voisivat olla mm. Gerbrand, Trudbrand, Hiltrud ja Brandhild. Tosin heidän kaksiosaisista nimistään sai kätevästi erilaisia kombinaatioita, kunhan vain muisti, mikä pääte kuuluu naisille ja mikä miehille. Suomen nimet ovat pääasiassa niin sekoittuneita, että niistä ei saa noin kätevästi yhdistelmiä. Mutta Hannulla ja Pauliinalla voisi vaikka olla lapset Hanliina ja Paunu (näistä Paunu on jopa kerran annettu).

5. Tytön nimi johtimella

Vanha tapa tehdä tytön nimiä monessa (eurooppalaisessa) kielessä. Päätteitä on vaikka muille jakaa: -iina, -ikka, -tta, -lla, -iisa, -inda jne.  Kaikille tuttuja ovat Vilhelmiina, Henriikka, Pauliina ja Karoliina. Nimipalvelusta löytyvät myös Dorinda, Airiina, Ennika, Nerissa, Arjetta, Lumira ja Pirella. Joten miksipä ei siis myös Hildiina tai Elsinda. Miesten nimistä on johdettu runsaasti nimiä naisille pelkällä a-päätteellä (Albert -> Alberta, George -> Georgia).  Tosin suomen kielessähän naisen nimi voi päättyä muuhunkiin vokaaliin kuin a:han ja miesten nimissä on useita a-päätteisiä nimiä (Pirkka, Mika, Joona, Juhana).

6. Heittomerkki

Tämä oli kyllä todella erikoinen ehdotus ja en ole oikein varma, menisikö tämä läpi eli olisi Suomen nimikäytännön mukaista. Esimerkkejä kirjassa ovat Liin'Evelia ja Heid'Eila. Saa nähdä, onko suomen kieli joskus siinä pisteessä, että tällaiset nimet kuulostavat normaaleilta.

6 + Muita tapoja

Perinteisiä tapoja keksi uusi nimi ovat erilaiset lyhennelmät ja lempinimet sekä ulkomaalaisten nimien sopeuttaminen suomen kieleen. Näinhän suuri osa suomalaisista nimistä on syntynyt (Cecilia -> Silja, Edvard -> Eetu, Vilhemiina -> Vilma, Knut -> Nuutti). Nimipalvelusta löytyvät harvinaiset Pyörni (Björn), Penja (Benjamin) ja Hippo (Hippokrates).  Kaikista nimistä ei oikein saa fiksua suomennosta (Landon -> Lantti, Hunter -> Huntti). Moni saattaa myös haluta alkuperäisen nimimuodon. Mutta monessa kielessä on kauniita nimiä, jotka sopivat niikseen tai hieman muuttamalla hyvin suomaiseen suuhun - olenkin poiminut niitä eri maiden suosituista kertovien nimien postauksiin.

Yksi helppo tapa tulee vielä mieleen: yhdistellä mitä tahansa kirjaimia yhteen niin että saadaan suomen kieleen sopiva uusi nimi. Näin keksin juuri uudet uniikit nimet Nesla, Tirmo ja Serka.

********

Nimimuodit muuttuvat ja nyt on muodissa individualismi eli harvinaiset nimet ja nimiyhdistelmät. Toisaalta, ihminen on aina halunnut erottua (joskus enemmän, joskus vähemmän). Ja vanhoihin nimiin on kyllästytty jo satoja vuosia sitten. Minulle mielenkiintoista on tutkailla, mitkä uniikit ja harvinaiset nimet muuttuvatkin muotinimiksi ja niistä yleisiksi nimiksi (kuten Veeti tai nousevat Neela ja Nemo).

-O-

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Haagan alppiruusupuisto

Olin eilen Haagassa kastelemassa ystävän kukkia ja ajoin pyörällä alppiruusupuiston ohitse. Siellä näytti niin värikkäältä, että päätin pistäytyä itsekin katsomassa. Ja en ollut ainoa, paikalla oli paljon väkeä. Rhodot tosin olivat jo kukkineet, mutta atsaleat olivat todella kauniita.


Tunnelma puistossa korkeiden havupuiden alla on jotenkin maaginen. Rhodot ja atsaleat tykkäävätkin juuri tällaisesta kasvupaikasta, varjoisasta ja happamasta.





Atsatela on taas yksi lempikasveistani - herkkä ja kaikissa sateenkaaren väreissä. Näitähän voisi istuttaa myös talonyhtiön pihalle, etupihan varjoon. Atsaleat valaisevat kukinnallaan varjoisimmankin puutarhan. Ja niissä on erilaista herkkyyttä kuin vaikka ruusuissa (jotka toki ovat kauniita omalla tavallaan). Pelkkä perusalppiruusu on hieman tylsä, koska sitä löytyy joka puolelta, ja onkin hyvä, että muita Suomessa viihtyviä lajikkeita on kehitetty.



-O-