perjantai 23. helmikuuta 2018

Puutarhurin vuosi: kesä-heinäkuu

Kesäkuussa pääsi istuttamaan! Kävin naapurin kanssa puutarhakaupassa ostoksilla ja mukaan tarttui kaikenlaista mukavaa uutta. Vaaleanpunaisena komeasti kukki marjatanalppiruusu "Helsingin Yliopisto". Muut kasvit olivat ainakin ruusumalvaa, virginiantädykettä, lapinnauhusta ja jalopionia.


Kivipenkereellä kasvu oli voimakasta ja ensimmäiset perennat alkoivat kukkia. Edessä kiipeää vuorikonnantatar (Persicaria affinis ”Darjeeling Red). Se onkin kova leviämään ja tuplasi kokonsa kesän aikana.


Karmiininpunainen akileija on Aquilegia cultorum rostern, takana päivänliljaa ja oikealla kukkivat iarella sekä tuoksukurjenpolvi.




Tämä lehtoakileija (Aquilegia vulgaris 'Clementine Blue') on yksi suosikkejani, siinä on kauniit kerrotut kukat. Itse asiassa tykkään melkein kaikista akileijoista - niitä on tässä penkereessä kolmea eri väriä.


Isotähtiputki ja päivänlilja kukkivat kauan.


Ukkolaukka (Allium aflatunense ”Purple sensation”) alkoi kukkia vasta kesäkuussa, muta olikin sitten komea! Sen kanssa kukkivat yhdessä särkynytsydän sekä tummakurjenpolvi. Tuo kurjenpolvi kasvaa liiankin innokkaasti ja olen miettinyt, että se pitäisi siirtää jonnekin taaemmas tänä kesänä.



Keskipuutarhasta ei ole oikein mitään järkevää kuvaa kesän ajalta. Ehkä siksi, että se oli työn alla ja vielä kovin sotkuisen näköinen. Yritin täyttää tyhjiä alueita siemenistutuksilla, mutta taimet nousivat maasta hyvin hitaasti. Nämä kesäkukat kukkivat lopulta vasta syksyllä.


Nämä muutamat kuvat osoittakoot, että työtä on vielä tehtävänä. Kesän aikana raivasin penkkejä, nyt niissä on kunnon multa, rikkaruohot poissa ja reunat on kantattu.


Tämän kuvan tyhjään kohtaan istutuin myöhemmin kesällä ruusuja ja ruusujen taakse tulppaaneja. Juolavehnä pionien edessä odottaa vielä kitkemistä. Pioni siirretään sitten pois sokkelin vierestä ja edemmäs. Sen viereen tulevat myös takaa päivänliljat. Kummatkaan eivät viihdy täysin hyvin kuivalla talonvierustalla.


-O-

torstai 22. helmikuuta 2018

Puutarhurin vuosi: huhti-toukokuu

Sain vihdoinkin järjestettyä kaikki puutarhakuvani viime vuodelta. Tässä satoa huhti-toukokuulta:

Huhtikuussa lumi oli sulanut ja pääsin siivoamaan kukkapenkkejä. Oli mielenkiintoista nähdä, mitkä edellisenä kesänä istutetuista kasveista ja syksynä istutetuista sipuleista olivat selvinneet talvesta ja milloin ne nousisivat maan pinnalle. Onni oli suuri, kun lähes kaikki kasvit kasvoivat reippaasti ja iloisesti.


Krookuksia oli muutamassa paikassa ja istutinkin niitä lisää viime syksynä. Ne piristävät kovasti kevään aurinkoisina päivinä, kun maa on muuten musta ja juuri muuta väriä ei näy. Muuten oli mielenkiintoista arvuutella lähes joka päivä, mitä mistäkin taimesta tulee ja iloita uudesta kasvun ihmeestä.


Kivikkopuutarhasta uupuu vielä muutama kivi, sillä niitä alkaa olla vaikea löytää - lähes kaikki sopivat on omasta pihasta jo kaivettu. Mutta muuten alkaa olla jo hyvin valmista, vain joitakin kasveja pitää siirtää ja muutama aukko täyttää.



Ihastelen joka vuosi seinän vierustalla selviävää sinivuokkoa.


Varsinainen kasvu lähti käyntiin toukokuussa säiden lämmetessä. Silloin pääsin myös töihin maanmuokkauksen pariin. Alkukuu oli odottelua: milloin syksyllä kylvetyt narsissit ja tulppaanit nousevat ja kukkivat?



Sitä odotellessa siivosin ja kanttasin kukkapenkkejä sekä suunnittelin uusia istutuksia tyhjiin kohtiin.



Ensimmäiset ruukkuistutukset tuovat kevään iloa. Nämä sipulit istutettiin kukkimisensa jälkeen ruusujen alle ja saa nähdä, miten ne sieltä nousevat tänä keväänä.


Ensimmäinen multakuorma saapui ja se tuli käytettyä nopeasti uuden ruusupenkin pohjaksi. Samalla kaivoin ojan sokkelisoraa varten.



Penkereellä kukkivat skillat sekä kirjopikarililja ja perennat alkoivat tehdä lehteä.





Kaukaasianpitkäpalko "Copinkie" kukki voimakkaasti ja pitkään.


Kelta-puna-oranssin kirjava darwinintulppaani ”Beauty of Apeldoorn” sopii mainiosti sinisen seinän eteen sekä yksiväristen punaisten ja keltaisten tulppaanien seuraan.


Olen aina ihastellut valkoisten ja violettien tulppaanien yhdistelmää, tässä "Fosteriana purissima" sekä "Negrita". Kukat avautuvat hieman eri aikaan, mutta ei se haittaa, ne kukkivat yhtä aikaa kuitenkin jossain vaiheessa. Tulppaanien takana nousevat myöhemmin kesällä kukkivat keltaiset päivänliljat.



 Puolikerrottu tulppaani "Upstar" oli minun ja monen naapurin suosikki. Edessä tumma helmililja "Blue spikes".


Toinen suosikki on kaunis kaksivärinen perhosnarsissi "Orangery", joka on reunoilta valkoinen ja keskeltä oranssiin vivahtava keltainen (minulle tulee mieleen kananmunan keltuainen). Kevätvuohenjuuri taustalla piristää mukavasti.




-O-