Liila tilkkupeitto valmis

Häälahjapeitto veljelleni ja hänen vaimolleen on vihdoin valmis. Häät tosin olivat yli vuosi sitten, mutta pääasia, että peitto valmistui. Koska parisuhteessakin on kaksi erilaista ihmistä, jotka ovat yhdessä, on tässäkin peitossa puolet sekä veljelleni että hänen vaimolleen. Välissä on sitten lämmittävä vanu.

Oikealla puolella on pastellivärejä vaimolle. Värit ovat liila, vaaleansininen, valkoinen, harmaa ja ihan vähän vihreää. Kaikki kuviot ovat luonnosta, sillä kumpikin tykkää luonnossa liikkumisesta. Tilkkuja on 20x14, ja yhden tilkun koko on 12x12 cm saumanvaroineen.

Suurin osa tilkuista on erilaisista saksalaisista ja tanskalaisista kangaskaupoista. Yksiväriset ovat omia kierrätyskankaita. Valaistus ei tee oikeutta väreille, oikeasti yksikään ei hyppää silmille (kuten liilat nyt näyttävät tekevän), vaan kaikki sointuvat kauniisti yhteen.  

Nurja puoli taas on tummempi ja yksinkertaisempi (ja tässä kuvassa liian tumma, koska näin talvella ei ole enää iltaisin kunnon valoa). Kankaat ovat japanilaisia ja muistuttavat veljeäni hänen muutaman vuoden takaisesta Japanin matkastaan. 

Peitosta voi aina pitää esillä sitä puolta, mikä fiilis nyt sattuu olemaan.

-O-

Sininen tilkkupeitto valmis

Lomalla on aikaa tehdä kaikenlaista. Sain tänään aamupäivällä valmiiksi oman sinisen tilkkupeiton. Se onkin ollut tekeillä jo jonkun aikaa, joten olen tyytyväinen siitä, että se vihdoin valmistui. Ja peitto on ennen kaikkea erittäin kaunis. Värit sopivat hyvin yhteen ja tumman sekä vaalean sävyt korostavat toisiaan mainiosti.

Noin puolet peiton kankaista on vanhoista miesten kauluspaidoista. Sain idean jo vuosia sitten yhdestä tilkkupeittokirjasta - ihastuin rauhalliseen ja harmoniseen värimaailmaan. Paitakankaita on yhdeksän erilaista. Lisäksi peitossa on neljä vanhaa pikkukuvioista kangasta kirppikseltä sekä kaksi isompaa kuviota Frau Tulpesta (saattavat olla luomua). Ja tummaruutuinen kangas on itävaltalaisen dirndl-kansallispuvun essu. Eli siis kuusitoista eri kangasta. Ruudut ovat 12x12 cm (mukana sentin saumavarat) ja peiton koko on 120x180 cm.

Nurjalle puolelle sommittelin parhaiten säilyneet palat repeytyneestä käsinvärjätystä pussilakanasta. Nurja puoli on sopivan erilainen rauhallista oikeaa puolta vasten. 

Tämä on ensimmäinen itselle ommeltu tilkkupeitto ja se pääsi makuuhuoneeseen lämmitämään ja väriä tuomaan. Mielessä on jo kaksi uutta peittoideaa omaan kotiin, nyt pitää vain löytää lisää sopivanvärisiä kankaita. 

Paitapeittojen ompelijoille pieni vinkki: Joissakin paidoissa kudos käyttäytyy oudosti ja kankaasta on vaikeaa leikata suorakulmaista neliötä tai kohdistaa kuvioita (ruutuja ja raitoja). Ongelmia tulee myös ompelussa, kun vinot reunat eivät kohtaa naapurin kanssa. Kankaan silittäminen juuri ennen leikkaamista auttaa hieman, mutta muuten en keksinyt mitään muuta apua kuin vain leikata tilkut erittäin huolellisesti.

-O-

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa

Ystävän poika on innostunut lihansyöjakasveista, joten retki kasvitieteelliseen puutarhaan Kaisaniemessä oli mitä ajankohtaisin. En ole itse ollut kasvihuoneissa pariin vuoteen, joten oli kiva käydä katsomassa, mikä on muuttunut ja mikä on ennallaan. Kasvihuoneet ja koko puutarha ovat minulle yhtä tuttuja kuin omat housuntaskut, sillä olin siellä töissä kuutisen vuotta opiskelujen aikaan kassana ja oppaana. Itse kasvihuoneissa ei ole juuri mikään muuttunut, mitä nyt on tullut uusia opastetauluja, jokunen kasvi vaihtanut paikkaa ja suurin osa tietysti kasvanut. Ulkopuutarha on sen sijaan kokenut suuren remontin. Onkin hienoa nähdä uusitut tilat ensi kesänä! 

Retken pääkohde olivat lihansyöjäkasvit ja vähän jännitti, että toivottavasti niitä nyt on paikan päällä. Onneksi oli ja myös runsaasti. Ensimmäiset lihansyöjäkasvit toivottivat tervetulleeksi jo verannalla ja lummehuoneen kosteudessa kannukasvit viihtyivät mainiosti. Jostain syystä lihansyöjäkasvit kiinnostavat kovasti etenkin 5-10 -vuotiaita poikia, muistan sen jo lapsiryhmien opastuksista. Kaikkein jännittävintä on kuulla, että isoimmat lihansyöjäkasvit voivat syödä jopa rotan - onneksi ei kuitenkaan täällä Kaisaniemen kasvihuoneissa. 

Omat lempihuoneeni ovat lummehuone (rauhoittava fiilis), aavikkohuone (kiinnostavia kasvimuotoja) ja Välimeren huone (ihastuttava tuoksu, mielenkiintoisia tarinoita sekä tuttuja hyötykasveja). Lummehuoneen ehdotottomia katseenvangitsijoita ovat jättilumpeen lehdet. Vaikka ne nytkin ovat jo suuria, niin lehdet voivat vielä kasvaa huomattavasti suuremmiksi.

Ja jos ottaa vielä neljännen lempihuoneiden joukkoon, niin se on palmusali. Huoneessa on aito tropiikin viidakon tunnelma kerroksellisen kasvillisuuden takia ja sieltä löytyy mm. niin kaakaota, vaniljaa kuin pippuriakin. Sekä nopeasti kasvavaa bambua että maailman suurinta ruohokasvia banaania.

 

Yksi ehdoton suosikkini on naavatillandsia. Kasvi roikkuu luonnossa puiden rungoilla ja on jotenkin kovin herkän näköinen. Naavatillandsian kasvattaminen kotona olisi varsinainen haaste, sillä se tarvitsee jatkuvaa kosteutta. Voisi onnistua pienoiskasvihuoneessa. Kasvin sukunimi Tillandsia on kunnianosoitus Suomen ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan Turkuun perustaneelle Elias Tillandzille. 

Ulkopuutarhassa on kaunista myös näin ruskan aikaan.

Punavuoresta 1990-luvulla siirretyt vanhat puutalot näyttävät kuin ne olisivat olleet paikalla pidempään.

Kiva retki ja ehdottomasti pitää tulla uudestaan käymään viimeistään ensi kesänä, kun ulkopuutarhan remontti on valmis.

-O-

Jäähallin kirppiksen löytöjä

Syksyn myötä olen alkanut taas käydä jäähallin kirppiksellä. Parina viime viikonloppuna en ole tehnyt mitään erityisiä löytöjä, mutta tänään oli hyvä päivä. Se alkoi pinolla Asterixeja, jotka maksoivat vain euron kappale. Sattumalta lähes kaikki puuttuivat kokoelmistani. Lisäksi löysin kivan kynttilänjalan, johon mahtuu kuusi tuikkua, yhden lasipurnukan, käsityö- ja sisustuslehtiä, puisen lokerikon (kynille jne.), valkoisen kauniisti kuvioidun keramiikkavadin sekä kauniin sinisen paidan. Asterixit olivat varsinainen löytö, mutta kyllä olen muistakin ostoksista tyytyväinen. 

Brunossa ajattelin myös alkaa käydä ja katsotaan, löydänkö uusiakin kirppispaikkoja.

-O-