Kivipenkereellä kasvu oli voimakasta ja ensimmäiset perennat alkoivat kukkia. Edessä kiipeää vuorikonnantatar (Persicaria affinis ”Darjeeling Red). Se onkin kova leviämään ja tuplasi kokonsa kesän aikana.
Karmiininpunainen akileija on Aquilegia cultorum rostern, takana päivänliljaa ja oikealla kukkivat iarella sekä tuoksukurjenpolvi.
Tämä lehtoakileija (Aquilegia vulgaris 'Clementine Blue') on yksi suosikkejani, siinä on kauniit kerrotut kukat. Itse asiassa tykkään melkein kaikista akileijoista - niitä on tässä penkereessä kolmea eri väriä.
Isotähtiputki ja päivänlilja kukkivat kauan.
Ukkolaukka (Allium aflatunense ”Purple sensation”) alkoi kukkia vasta kesäkuussa, muta olikin sitten komea! Sen kanssa kukkivat yhdessä särkynytsydän sekä tummakurjenpolvi. Tuo kurjenpolvi kasvaa liiankin innokkaasti ja olen miettinyt, että se pitäisi siirtää jonnekin taaemmas tänä kesänä.
Keskipuutarhasta ei ole oikein mitään järkevää kuvaa kesän ajalta. Ehkä siksi, että se oli työn alla ja vielä kovin sotkuisen näköinen. Yritin täyttää tyhjiä alueita siemenistutuksilla, mutta taimet nousivat maasta hyvin hitaasti. Nämä kesäkukat kukkivat lopulta vasta syksyllä.
Nämä muutamat kuvat osoittakoot, että työtä on vielä tehtävänä. Kesän aikana raivasin penkkejä, nyt niissä on kunnon multa, rikkaruohot poissa ja reunat on kantattu.
Tämän kuvan tyhjään kohtaan istutuin myöhemmin kesällä ruusuja ja ruusujen taakse tulppaaneja. Juolavehnä pionien edessä odottaa vielä kitkemistä. Pioni siirretään sitten pois sokkelin vierestä ja edemmäs. Sen viereen tulevat myös takaa päivänliljat. Kummatkaan eivät viihdy täysin hyvin kuivalla talonvierustalla.
-O-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti