Kynttilänvalossa

Eilen oli taas Earth hour - jo yhdeksättä kertaa. Viime vuonna olin näihin aikoihin juuri matkalla Berliiniin, joten koko asia jotenkin unohtui mielestä. Tänä vuonna ajattelin taas viettää. Olin tunnin vain kolmen kynttilän valossa ja luin kirjaa.

Oli kyllä pimeää. Poltan joskus talvella kynttilöitä, mutta silloin päällä on joku lisävalolähde (jalkalamppu). Valo ei meinannut mitenkään riittää ja aloin pilkkiä. Mutta jaksoin tunnin ajan. Eihän yksi tunti sinänsä maailmaa pelasta, mutta se saa ajattelemaan. Olen miettinyt, miten vähän valoa entisaikaan kodeissa oli, kun oli vain kynttilöitä. Kirjan lukeminenkin oli vaikeaa, joten monesti yksi luki ja muut kuuntelivat. Sähkö tuo meille niin paljon itsestäänselvyyksiä, että on ihan hyvä välillä olla tuntikin ilman. Toisekseen tällaiset kampanjat saavat miettimään omaa energiankulutusta. Yritän aina löytää keinoja selvitä vähemmällä ja ehkä nyt keväällä saisin lainattua sähkömittarin, jotta voisin tarkkailla energiankulutustani.

Sitten ensimmäisen Earth hourin aloin poltella kynttilöitä enemmänkin. Kynttilöitä oli kertynyt kaappeihin ja en ollut vain tottunut niiden polttamiseen. Toissa vuonna olin Uudessa Valamossa vierailulla ja ostin sieltä kauniit pitsikeraamiset tuohusjalat. Niissä on mukava polttaa tuohuksia - tykkään mehiläisvahan tuoksusta ja tuohuksen pehmeästä liekistä.

-O-

Löytöjä käsityötarvikekirppikseltä

Kädentaitomartat järjestivät tänään käsityökirppiksen Kumpulan kylätilassa. Sain siitä vinkin ja ehdottomasti piti mennä käymään. Ja kyllä kannatti! Taisin olla ensimmäinen, joten hyökkäsin heti ilmaisia käsityölehtiä tutkimaan. Mukaan tuli yhdeksän. Kankaita löysin aikamoisen määrän, hyviä pikkukuviollisia tilkkutöitä varten, muutama Marimekko myös.

Enemmänkin olisin voinut ostaa, mutta joku roti pitää olla. Sama langoissakin. Nämä kerät ja keränloput päätyivät mukaan. Tarvitsen juuri keltaista ja oranssia yhtä uutta tilkkupeittoa varten, joten tämä kirppis tuli juuri kreivin aikaan.

Lehtien lisäksi löysin yhden kivan vanhan neulekirjan. Kiinnostavia kirjoja olisi ollut lisääkin, mutta ne olivat jo sen hintaisia (4-9 E/kpl), että en raaskinut tällä kertaa ostaa. Ehkä jos olisi ollut joku pitkään etsimäni kirja (esim. Elsebeth Gyntherin "Ompele lapselle").

Täällä tuli oikein kunnon kirppisfiilis, kuten Valtterin kirppiksellä parhaimmillaan. Mutta onneksi nyt on kevät ehtinyt jo niin pitkälle, että Herttoniemen pihakirppis on vain kuukauden päästä ja sitten pian siivouspäivä, Hietsu, pihakirppikset jne.

-O-

Punainen tilkkupeitto - valmis

Tätä iloista tilkkupeittoa on ollut kiva tehdä talven aikana. Jotenkin jo pelkät värit lämmittävät ja tuovat valoa sekä aurinkoa talveen.

Peitto on aikuisten kokoa, yksi tilkku sentin saumanvaroineen 12*12 cm. Kankaat ovat taas, kuten niin usein muutenkin, pääasiassa käytettyjä. Pääväri on hehkuvat punainen, jota rytmittävät violetit, fuksianpunaiset ja sahraminkeltaiset tilkut. Erilaisia kankaita on muistaakseni kahdeksantoista. Nämä kaksi ensimmäistä kuvaa ovat hieman valoittuneita, joten värit eivät pääse niissä parhaiten oikeuksiinsa, mutta viimeistä kuvasta saa paremmin ideaa.

Punaiset reunat eivät olleet alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta kun nurja puoli olikin reippaasti pidempi ja leveämpi, tarvitsin lisää kangasta. Kokeilin ensin violetteja reunoja, mutta ne olivat liian synkät. Punaiset näyttävät kivoilta, eivät hyppää silmään liikaa ja myös rauhoittavat muuten kirjavaa peittoa.

Nurjalla puoella on kolme Marimekon alelaarista löytynyttä kangasta. Mallasin kauan, mikä järjestys olisi tasapainoisin. Tuo keskimmäinen kangas, Vanhakaupunki nimeltään, on todella kaunis. Tykkään muutenkin kaupunkikuvasta ja taloista.

Oikea puoli on tikattu pitkittäin aina kahden rivin välein. Lisäksi tikkasin reunat kahdesti. Nurjalla puolella on reunoja lukuun ottamatta vain valetikkaus. Peitot ovat pysyneet hyvin kuosissa näinkin, mutta ehkä joskus kokeilen myös nurjan puolen käsin tikkaamista.

Tämä peite lähtee ilahdutttamaan kaveria Sipooseen. Olen ajatellut, että teen ehkä itsellenikin jossain vaiheessa värikkään peiton. Mutta ensin se sininen ja pari muuta käsityötä.

-O-

Blogi 1 v, asunto 1 v ja viime vuoden Saksan kevään muistelua

Tajusin juuri, että tämä blogihan täytti pari päivää sitten vuoden. Se sai miettimään, mitä tämä kirjoittaminen on merkinnyt minulle ja miten se on vaikuttanut omaan elämääni. Aloitin kirjoittamaan blogia samaan aikaan kun opintovapaa alkoi ja lähdin Berliiniin kevään ajaksi. Saksassa oli aikaa keskittyä kaikkiin kivoihin asioihin. Löysin uudestaan - tai oikeastaan vahvistin - monta rakasta harrastusta. Kirjoittamalla ne jotenkin heräsivät vielä paremmin eloon. Takaisin töihin palattuani harrastukset jatkuivat - aikaa ei aina ollut niin paljon, mutta kuitenkin enemmän kuin ennen vapaata.

Blogin aloittaminen osui myös samaan saumaan asunnon oston kanssa. Siksi uutta asuntoa ja sen sisustamista onkin ollut mukava dokumentoida blogiin. Suurin osa tärkeimmistä asioista alkaa olla hankittu, vielä pari pitää löytää ja muutama pikkuremontti toteuttaa. Sisustaminen on vaihtunut asteittain kodista nauttimiseen. Kaikkein ihaninta on varmaan kevään aurinko, joka valaisee olohuoneen upeasti. Olen jo vienyt parvekkeelle laatikoita ja ruukkuja, joissa sipulikukat jo hitaasti nousevat kukkimaan.

Etenkin tässä kirpeän viileässä kevätilmassa pyöräillessä sitä muistelee Saksan kevätsäitä, kuinka siellä kaikki on pari kuukautta edellä. Huhtikuussa kukkivat jo useat puut ja terasseilla voi olla lyhythihaisessa paidassa. Ja kuvia läpikäydessä muistan monta kivaa paikkaa ja ideaa, joita sain. Mutta en tohtisi lähteä juuri nyt täältä yhtään mihinkään. On mukavaa nauttia keväästä täällä Helsingissä ja etenkin uudessa asunnossa. Ja toisaalta enpä voisi ottaa toista kertaa näin pian opintovapaatakaan. Rahaakin kuluu ihan eri asioihin juuri nyt. Mutta jossain vaiheessa taas, kun on sen aika.

-O-

Lisää tauluja seinille

Sain viikonloppuna viimein loputkin olohuoneen taulut seinälle. Olin miettinyt syksystä saakka, onko tauluja liikaa eli tuleeko liian värikästä - syövätkö värikkäät taulut ja tapetti toistensa tehon. Mutta sitten valkoinen seinä työpöydän yllä alkoi tuntua liian tyhjältä. Tila vaati jotenkin rytmitystä. Ja olihan minulla ne julisteet jo olemassa. Joten vein julisteet toissa viikolla kehystykseen, sain tasan viikon kuluttua ja ripustin isän avulla eilen. Kuva olikin sitten vaikea ottaa, koska kaunis keväinen auringonvalo saa aikaan liiallista heijastusta suoraan edestä kuvattuna ja monesta muustakin kulmasta. Julistet muuten ovat hampurilaisesta Human Empirestä, jossa on paljon muutakin kivaa sisustustavaraa.

Muutama viikko sitten päätyivät nämä mustavalkoiset postikortit eteisen seinälle. Yritin etsiä viikkoja kirppiksiltä pienempiä vaihtokehyksiä, mutta en löytänyt oikeaa kokoa. Menettelee myös näin reunojen kanssa, mutta etsintä jatkuu silti. 

-O-

Sininen tilkkupeitto - alkua

Punainen peitto on tikkausta vaille valmis, mutta aloitin samanaikaisesti jo toisen peiton. Tai olen leikannut tilkkuja tähän peittoon jo jonkun aikaa, nyt vain innostuin viime päivinä leikkaamaan loputkin sekä eilen ja tänään aamulla asettelemaan ne paikoilleen. Tämä peitto onkin tunnelmaltaan ihan erilainen kuin se kohta valmistuva punainen: rauhallinen ja harmoninen. Sopii oikeastaan mainiosti näin kevääseen.

Yhden tilkun koko on sentin saumavaroineen 12*12 cm eli vähän isompi kuin olen perinteisesti tehnyt. Halusin vähemmän tilkkuja, ei ole niin paljon ommeltavaa :-). Ja toisaalta on ihan kiva kokeilla jotain uutta.

Suurin osa tilkuista on vanhoista miesten paidoista - kaikki yksiväriset sekä kaksi vaaleaa ruudullista. Tummempi ruudullinen on vanha dirdnlin essu, pikkukukalliset jotain kirppiksiltä löytyineitä kankaita ja kaksi isompikuvioista ovat Frau Tulpesta, Cloud 9 Fabricsin luomupuuvillaa. 

Näin tällaisen miesten paidoista tehdyn tilkkupeiton vuosia sitten yhdessä tilkkukirjassa ja se on siitä asti odottanut tekemistä. Tykkään kierrätysajatuksesta ja kankaat ovat myös kauniita. Pelkät miesten paidat olivat minulle kuitenkin liian tylsiä, joten leikkasin siksi mukaan kuviollisia kankaita. Ne sopivatkin hyvin mukaan piristämään. Tummat tilkut rytmittävät myös mukavasti muuten vaaleaa peittoa. Ja nyt kun ajattelen, niin tässä peitossa on jotain japanilaista.

Tämä peitto on tulossa ihan itselleni. Nurjalle puolelle ajattelin laittaa yhden liukuvärjatyn lakanan, jos se vain riittää ja ei ole liian rikkinäinen.

-O-

Sukkamaraton 2

Iloiset pilkkusukat valmistuivat vihdoin eilen. Niissä oli hieman purkamista ja uudelleen neulomista, koska toisen sukan kiilakavennus alkoi kerrosta liian aikaisin ja pilkkujen rytmitys meni pieleen. Tietenkin huomasin sen vasta ihan lopussa :-). No, aina sitä oppii jotain uutta. Tykkään kasviväreillä värjätyistä langoista, niiden värit sointuvat kauniisti yhteen. Joskus haluan itsekin oppia värjäystä.

Nämä sukat lähtevät Rovaniemelle kaiman jalkoja lämmittämään. Edelliset kutomani sukat on kulutettu puhki, joten uudet ovat tarpeen.

Seuraava pari on jo aika pitkällä. Varsi on taas raidoitettu ja jalkaosaan kokeilen kirjoneuletta kevään lempikukkani tulppaanin muodossa. Saa nähdä, miten sujuu - saanko onnistumaan ilman että kuvio kiristää liikaa. Jos kiristää, niin täytyy miettiä jotain muuta. Väritä ovat tällä kertaa rauhallisemmat, mikä on mukavaa vaihtelua. Musta on ikivanha kerä, valkoinen värjäämätöntä lampaanvillaa ja vihreän sekä kanervan sävyt ovat taas luonnonväreillä värjättyjä.

Näille sukille en ole keksinyt vielä vastaanottajaa, mutta kyllä se jouluun mennessä tulee mieleen. Kun nyt aloitan joulusukkien kutomisen, niin vuoden lopussa niitä on tarpeeksi kasassa. Olen myös miettinyt, että sukkia voisi kutoa erilaisiin hyväntekeväisyystempauksiin (pakolaisille ja kodittomille). Ne sukat lämmittävät monella tavalla.

-O-

Vuonna 2014 syntyneiden lasten suosituimmat etumimet Suomessa

Olen kirjoitellut niin paljon ulkomaalaisista nimistä, että on kiva taas tutkailla välillä suomalaisia nimiä. Tänään Iltistä lukiessani huomasin yllätyksekseni, että vuoden 2014 suosituimmat nimet on jo julkaistu. Olin jotenkin odottanut niitä vasta myöhemmäksi. Mutta kiva näin ja etenkin kun listassa on tapahtunut joitain kiinnostavia muutoksia.

Suosituimmat vuonna 2014 syntyneiden lasten etunimet Suomessa (Väestörekisterikeskuksen artikkeli ja tilastot):

Suomenkieliset

Nimen jälkeen sijoitus viitenä viime vuonna (taaksepäin, eli 2013, 2012 jne).

1. Sofia (5,2,1,7,5)
2. Aino (2,5,5,2,1)
3. Aada (3,4,3,4,6)
4. Ella (7,1,6,5,4,)
5. Emma (1,3,4,1,3)
6. Helmi (8,7,11,11,10)
7. Venla (4,6,2,3,2)
8. Emilia (6,8,7,9,11)
9. Enni (19,-)
10. Amanda (15,15,-)
11. Sara (11,10,12,10,7)
12. Elli (13,19,15,-)
13. Olivia (14,13,18,16,20)
14. Elsa (17,14,16,-)
15. Iida (9,11,8,8,8)
16. Lilja (-)
17. Anni (12,12,10,13,9)
18. Eevi (20,-)
19. Pihla (16,20,-)
20. Vilma (18,-,14,14,15)

Enni on kaikkein voimakkain nousija. Kiva ja reipas nimi! Ehkä Enni Rukajärven menestys viime vuoden talviolympialaisissa on innostunut vanhempia valitsemaan nimeä. Enni voi tästä vielä nousta korkeamalle, jos se koetaan sopivaksi vaihtoehdoksi muille E-alkuisille nimille sekä laskevalle Annille.

Muita nousijoita ovat Helmi, Amanda, Elli, Olivia, Elsa, Lilja, Eevi ja Pihla. Ehkä näissä nimissä on tulevaisuuden suosikkinimet? Olin viime vuonna ennustanut myös Elliä, Elsaa ja Amandaa, mutta neljäs arvaukseni eli Kerttu oli tippunut sijalle 22.

Muut nimet ovat pysyneet samoilla sijoilla ja/tai alkavat laskea. Nyt olisikin aika suosikkinimien vaihdolle, sillä samat nimet (Aino, Ella ja Emma) ovat olleet kärjessä ikuisuuden.

Top50:stä löytyy kivoja ja pirteitä nimiä - kansainvälisiä suomalaisten suuhun sopivia, luontonimiä ja vanhoja nimiä. Omia suosikkejani näistä ovat mm. Isla, Mila, Lumi, Seela, Vilja ja Hilda.

1. Elias (2,2,1,1,6)
2. Leo (3,4,4,8,10)
3. Onni (1,1,2,2,3,)
4. Eino (9,10,12,-)
5. Oliver (4,8,10,12,13)
6. Niilo (8,6,9,10,11,)
7. Leevi (10,11,6,9,5,)
8. Väinö (14,19,-)
9. Eetu (5,3,3,3,2)
10. Aleksi (7,5,5,5,4)
11. Veeti (6,7,7,4,1)
12. Lenni (18,15,15,14,-)
13. Noel (-)
14. Daniel (11,-,-,19,17)
15. Lauri (16,12,11,6,7)
16. Mikael (17,13,14,11,9)
17. Matias (17,13,14,11,9)
18. Rasmus (-,16,-,16,12)
19. Eemil (-)
20. Eemeli (20,18,13,13,20)

Pojilla on selvä vaihto menossa. Entiset suosikit Eetu, Veeti ja Aleksi ovat laskussa. Leo varmaan nousee ykköseksi lähivuosina. Sen takana kärkkyvät Eino, Oliver, Niilo ja Väinö. Lenni ja Daniel heiluvat epävarmoina siitä, nousevatko ne vai laskevat. Ja Noel on hypännyt yllättäen sijalle 13 sijalta 41. Saa nähdä, onko suosio kestävää.

Vanhojen nimien lisäksi pojilla on oma kansainvälisten / konsonanttiloppuisten nimien trendi. Top20:sta löytyvät Elias, Oliver, Noel, Daniel, Mikael, Matias, Rasmus ja Eemil. Alemmilta sijoilta vielä kahdeksan lisää. Ehkä nimet ovat jotain uutta ja toisaalta vanhemmat voivat haluta antaa kansainvälisiä nimiä.

Itse tykkään kovasti nimistä Eino, Vilho (sijalla 21), Nooa (sijalla 29) ja Samuel (sijalla 33). Muita kivoja nimiä Top50:ssä ovat Viljami, Oiva, Julius ja Toivo.

Ruotsinkieliset

1. Amanda
2. Ellen
3. Emma
4. Ella
5. Edith
6. Ida
7. Saga
8. Stella
9. Elsa
10. Minea
11. Vera
12. Agnes
13. Frida
14. Julia
15. Alva 
16. Elin
17. Ebba
18. Emilia
19. Ronja
20. Moa

Tytöillä jylläävät E-nimet - niitä löytyy ruotsinkielisten Top20:stä kahdeksan kappaletta, kun taas suomenkielisten puolella on seitsemän. Suurin osa on samoja. Muitakin yhteneväisyyksiä löytyy. Ehkä Amandan suosio ruotsinkielisten puolella on nostanut sitä myös suomenkielisten lasten keskuudessa.

Edith on näistä romanttisin, Ebba veikein ja Moa boheemein. Top50:ssä on vielä lisää kivoja nimiä: My, Ines, Ester ja Freja.

1. Oliver
2. Anton
3. Leo
4. Benjamin
5. Hugo
6. William
7. Elias
8. Emil
9. Alex
10. Kevin
11. Max
12. Liam
13. Axel
14. Lucas
15. Linus
16. Alexander
17. Oscar
18. Vincent
19. Edvin
20. Casper

Jos Amanda innosti tyttöjen puolella, niin ehkä ruotsinkielisten ykkönen Oliver on nostanut nimeä suomenkielisten listalla. Myös joitakin muita samoja löytyy, kuten Leo ja Elias. Olisikin muuten mielenkiintoista verrata ruotsinkielisten nimien listaa muiden maiden suosikkinimiin. Niin paljon tuttuja nimiä nimittäin löytyy (Benjamin, William, Liam, Alexander, Lucas) - teenkin sen tässä kevään aikana.

Poikien nimistä Edvin on komein, Top50:ssä lisäksi Arvid, Elliot ja Alvar. Suomenkielisten lasten puolella huimasti noussutta Noelia on annettu ruotsinkielisten puoella vain 11 lapselle. Todella mielenkiintoista!

-O-