Kynttilöiden tekoa

Olen jo tosi pitkään - itse asiassa vuosia - halunnut tehdä itse kynttilöitä. Sydänlanka on odottanut kaapissa ikuisuuden ja olen kerännyt kaikki kynttilöiden jämät visusti talteen. Kaappeja siivotessa ne löytyivät taas ja kun vielä yksi kattila oli aika huonossa kunnossa, inspiroiduin vihdoin hommiin. Ja yllätyin, kuinka helppoa on itse tehdä kynttilöitä. Siihen ei tarvitse kuin seuraavat ainekset:

• Vanhoja kynttilöiden jämiä (puhdistettuina lopusta sydänlangasta ja liiasta noesta)
• Uutta sydänlankaa
• Vanha kattila
• Toinen kattila vesihauteeksi
• Muotteja
• Tikkuja

Ohjeita ovat netti ja kirjat pullollaan. Itse lajittelin ensin jämästeariinin värien mukaan. Tein ensin satsin keltaisia kynttilöitä ja sitten pari oranssia. Laitoin pilkotut jämät vanhaan kattilaan ja sen vielä toisen kattilan päälle vesihauteeseen. Steariini sulaa yllättävän nopeasti! Kannattaa varoa tässä, koska sitä käsittelee kuumaa massaa. Ei kannata myöskään jättää hetkeksikään vartioimatta, vaikka vesihauteessa onkin.

Käytin muotteina vessapaperin hylsyjä, pohjana on pahvia ja alla vielä paperia. Dippasin sydänlankaa sulassa steariinissa ja laitoin toisen pään pahvissa olevan reiän läpi. Yläpäässä lanka on kiinni tikussa, jotta kynttilän sydämestä tulee suora. Sitten vain kaadoin sulaa steariinia muotteihin ja annoin jähmettyä. Pari kertaa piti kaataa lisää, koska jostain syystä sydänlangan ympärille muodostuu tyhjä onkalo massan kuivuessa.

Muotteja piti painaa kiinni pohjaan hieman alussa, jotta steariini ei falskaa läpi. Toki olisi voinut käyttää kätevämpiä muotteja, mutta tämä on minulle juuri oikea korkeus ja paksuus - poltettavista kynttilöistä ei jää steariinia yli ja yksi kynttilä kestää ulkona useamman illan.

 

Ensimmäisen kokeilun tulos on tässä. Muotista jäi kyvioita kynttilän pintaan ja samoin useasta steariininkaatokerrasta. Mutta se ei haittaa, onpahan rustiikkista. Eri sävyt sekoittuivat kauniisti. Nyt on vielä seuraavaksi satsit vihreää, punaista ja sekakokoelma jäljellä. 

Muotti oli helppo repiä ympäriltä. Katkaisin vielä sydänlangan sopivan pituiseksi ja valmista on!

 Kokeilin heti, miten kynttilä palaa parvekkeen lyhdyssä: erinomaisesti!

-O-

Itsetehty väripeli lapsille

Keväällä Saksassa näin jossain kaupassa myytävän tämäntapaisia pelejä. Tai siis siinä oli erivärisiä raidallisia ja pallokuvioisia sukkia, mutta idea oli sama. Ajattelin, että tätä ideaa voisi kehittää ja tehdä itse kivan pelin lapsille. Yksi kokonainen setti on jo valmis ja kokeiltu kummitytön perheessä - tytöt tykkäsivät kovasti. Eli voin suositella: helppo ja halpa tehdä, lapset voivat itse lisätä osia ja hauska sekä opettavainen pelata. 

Tarvitaan vain ohutta valkoista pahvia (voi olla jotain jämäpaloja, kuten minulla, mieluiten mattapintaista), kolme värinoppaa ja värikynät. Ja siinä se. Leikkasin pahvista 35 ympyrää (halkaisija 2,5 cm) ja väritin niihin kaikki värikombinaatiot kuudesta eri väristä. Tässä todellakin alkaa luovuus kukkia, kun miettii erilaisia kuvioita ja yhdistelmiä.

Pelia pelataan siten, että kukin vuorotellen heittää noppaa ja poimii aina sen ympyrän, jonka värejä kolme noppaa osoittavat. Jos omaa noppatulosta ei löydy, niin vuoro menee seuraavalle. Lopussa lasketaan, kuka on saanut eniten ympyröitä. Alussa on helppoa, mutta muutaman kierroksen jälkeen vaihtoehdot alkavat käydä vähempään. Yksi peli ei kuitenkaan kestä hirveän kauan, meillä ehkä noin 20 minuuttia korkeintaan.

En tiedä, mistä noppia saa Suomesta - omani on ostettu siis Saksasta. Siellä niitä on erikokoisia ja erivärisiä. Mutta ehkä jostain askarteluliikkeestä voisi kysyä. Muut tarvikkeet löytyvät helposti kotoa.

Tässä onkin mukava jouluaskartelu edessä!

-O-

Kirjavia kirjekuoria

Tykkään kirjoittaa kirjeitä ja myöskin tehdä sekä koristella kirjekuoria. Kirjeen kirjoittamisessa on jotain ihanan rentouttavaa - aika pysähtyy ja voin keskittyä tiettyyn ihmiseen. Omien kuulumisten kirjoittaminen taas jäsentää omaa päätä ja ajattelua. Kirjekuoret ja -paperit voi tehdä tai valita vastaanottajan mieltymysten tai oman senhetkisen fiiliksen mukaan ja kirjekuoreen voi sujauttaa mukaan valokuvia tai muuta mukavaa.

En ole jostain syystä tehnyt aikoihin kirjekuoria - ehkä siksi, että ei ollut sopivaa materiaalia. Mutta nyt oli kertynyt sellainen määrä kauniita kuvia, käytettyjä kuoria ja lahjapapereiden loppuja, että päätin ryhtyä toimeen. Jo pelkkä valitseminen on rentouttava prosessi: mikä paperi riittää mihinkin tai minkäkokoinen kuva peittää vanhan kuoren tekstit. Itse askartelu on helppoa ja sujuu vaikka mukavan telkkarisarjan ääressä - ei tarvitse siis muuta kuin sakset, liiman, kuvia/värikästä paperia ja vanhoja kirjekuoria.

Nämä kukkakuvat ovat vanhasta puhelinmuistiosta ja sisustuskirjasta. Muut ovat niiden lahjapapereiden loppuja, joilla muutama viikko sitten päällystin (kenkä)laatikkoja kauniimmiksi. Joissakin kirjekuorissa liimaan osoitetarran värilliselle puolelle (esim. liila pilkullinen voisi olla sellainen), toisissa osoite ja postimerkki tulevat valkoiselle kääntöpuolelle (kukikkaat), sillä en halua sotkea kaunista kuvaa. Joskus riittää, että piilottaa vain tekstit, kuten geometrisessa ja pöllökuvioisessa kuoressa.

Yksi luovimmista koristelutavoista on tehdä sommitelma erilaisista toisiinsa sointuvista kuvista, kuten vasemmalla alakulmassa. Olikin varsinainen sattuma, että ne sopivat niin hyvin kuoreen. Puutarha- ja sisustuslehdistä löytyy paljon kivoja kukkakuvia.

Vanhojen kuorien koristelun lisäksi tein vielä kuutisen uutta kuorta. Marmoroidun paperin olen tehnyt aikoinani askartelukurssilla ja nyt päätin lähettää sen maailmalle muita ilahduttamaan. Muut paperit sain ilmaiseksi paperikaupasta Fredalta, heillä oli viime käynnillä jotain jämäpapereita kassan vieressä jaossa. Taittelu on yksinkertaista, voi ottaa suhteisiin mallia jostain valmiista kirjekuoresta. Sitten ei kun taitellaan kolmeen osaan, sivut sisään, leikataan pienet kolmiot pois reunoilta ja liimataan. Nopeaa ja hauskaa!

-O-