Elokuussa pääsin vihdoinkin istuttamaan ruusuja. Karmiininpunainen”F.J. Grootendorst” ja vaaleanpunainen ”Pink Grootendorst” kasvavat lomittain, minkä toivon tuovan luonnollisen aaltoilevan vaikutelman. Ruusujen alle on istutettu skillaa kevätkukintaa varten ja tarkoitus on istuttaa myös jotain muuta maanpeitekasvia alkukesälle. Sokkelisorakaivanto valmistui loppusyksystä ja siistitään tänä kesänä.
Ruusuissa on muutama erikoinen yksilö: Samassa kasvissa on erivärisiä kukkia ja yhdessä kukassa erivärisiä terälehtiä. Saa nähdä, jatkuuko kukinta näin myös tulevina vuosina. Yleisesti ottaen pidän neilikkaruususta kovasti. Se kukkii kauan, kasvaa sopivan kokoiseksi ja on kestävä. Mainio siis tällaiselle kerrostalopihalle, jonne tarvitaan helppohoitoisia kasveja.
Joskus sitä löytää sattumalta todella kauniita kasveja, esimerkkinä tämä täpläleimu (Phlox maculata ”Alpha”). Leimun ympärillä on vielä tilaa parille kasville ja muutamaa kasvia täytyy vielä siirtää. Sitten alkaakin näyttää hyvältä.
Siemenestä istutetut kesäkukat eivät kukkineet vielä elokuussakaan... Tähän pitää keksiä tänä vuonna jotain monivuotista sekä kevääksi sipulikukkia.
Ison kiven ympärillä on myös siirrettävää. Valkoinen myskimalva ei oikein istu keltaisten kukkien joukkoon - tänne sopii paremmin punainen ja oranssi. Malva menee siis siirtoon toisaalle. Samoin pitää keksiä jotain syksyllä kukkivaa malvan edessä olevien narsissien kumppaniksi, paikka on nyt kovin kalju. Toisella puolen kiveä tarha-alpi menestyy mainiosti. Siellä keskellä on yksinäinen kaksivärinen lilja, jonka ehkä siirrän toisaalle ja hankin kaveriksi samanvärisiä lisää. Ylipäänsä tarvitaan muita värejä kuin keltaista, se kun dominoi liikaa.
Syyskuussa kivipenkereen kasvit rehottivat. Tiarella ja töyhtöangervo olivat ottaneet tilan mainiosti. Vuorikonnantatarta piti jopa leikata, se kun levisi niin voimakkaasti. Tänä vuonna pitää siirtää muutama kasvi pois sen tieltä. Sammalen kanssa on hieman tekemistä - se on kaunis kiven päällä, mutta ei mullalla. Penger on sen verran varjossa, että sammalta muodostuu herkästi. Saniaiset, jotka jaoin ja istututin edellisenä vuonna, ovat lähteneet hyvin kasvamaan. Odotan, että ne voimistuvat tänä vuonna, kuten myös muut kasvit.
Parvekkeella pelakuut kukkivat yhä syyskuussa, samoin mustasilmäsusanna jonkin verran. Kirsikkatomaatti ehti tuottaa muutaman punaisen tomaatin. Muut kasvit olinkin jo poistanut ja vaihtanut tilalle kynttilöitä sekä kanervoja. Pelakuut siirsin myöhemin syksyllä kellariin - kokeilin talvehtimista. Voin sanoa nyt maaliskuussa, että kokeilu onnistui osittain. Puolet versoista taisi kuolla, mutta loput leikkasin noin kolmanteen silmuun ja nyt sisälle ne alkavat puskea uutta kasvua. Saa nähdä, miten ne siitä vielä kehittyvät. Aikamoinen homma siinä kyllä oli joka viikko käydä kastelemassa kukkia kellarissa. En ehkä tee uudestaan, paitsi todella harvinaisilla väriyhdistelmillä.
-O-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti