Leivontaa kummipojan kanssa vol. 3 & tuulihatut

Isompi kummipoika pyysi, että leivotaan seuraavan kerran tuulihattuja. En ollut tehnyt niitä aikaisemmin ja vähän jännitti, koska olen ollut siinä uskossa, että tuulihatuilla on vaikea maine (eli mahdollisuus lässähtää). Mutta ajattelin sitten, että hyvillä ohjeilla sitä kyllä selviää. Ja näin kävi tällä kertaa. Tuulihatut nousivat erinomaisesti ja maistuivat todella hyviltä. Käytin seuraavaa K-ruoan ohjetta sekä lisävinkkejä vanhasta leivontakirjastani.

150 g voita
3 dl vettä
2 1/4 dl vehnäjauhoja
4 kananmunaa

Kiehauta voi ja vesi. Lisää vehnäjauhot kerralla puukauhalla voimakkaasti vatkaten, jotta ei synny kokkareita. Keitä taikinaa ja sekoita samalla, kunnes taikina irtoaa kattilan pohjasta ja reunoista. Taikina on valmista silloin, kun se on muuttunut kiiltäväksi palloksi (no minulla ei ihan palloksi, mutta melkein). Siirrä taikina sekoituskulhoon ja anna jäähtyä hetki, jotta munat eivät juoksettuisi. Vatkaa munat yksitellen joukkoon. Vatkaa taikina sileäksi jokaisen munan lisäyksen jälkeen (2 minuuttia ensimmäisen ja toisen jälkeen, 3 minuuttia kolmannen ja neljännen jälkeen). Pursota ruusukkeita tai nostele kahdella lusikalla nokareita pellille. Meille tuli 32 keskikokoista tuulihattua. Paista 200 C noin 20-25 minuuttia. Älä avaa uuninluukkua ensimmäisen 15 minuutin aikana. 

Täytteeksi tuli vaniljasokerilla maustettua kermavaahtoa, banaania ja aprikoosisosetta. Todella hyvä yhdistelmä!

Tuulihattujen lisäksi valmistimme lisäksi vanhoja tuttuja suklaakinuskilaivoksia ja fetapinaattipiirakkaa. Maistui hyvin vieraille eli kummipojan perheelle! Ja näitä tuulihattuja kyllä leivon vastekin - herkullinen ja monipuolinen tarjottava makealla ja suolaisella täytteellä.

-O-