Ylös on kätevintä matkustaa raitiovaunulla, alas voi sitten tulla kävellen. Osa vaunuista on vanhoja ja numero 12 joka vie linnalle, on ensimäinen keltainen kuvassa. Sen sisustus on yhä puuta ja alkuperäiskunnossa. Jarrut toimivat kuitenkin mainiosti ja vaunu liikkui ketterästi kapeita ja jyrkkiä kujia.
Jäin pois jollain mukavalla aukiolla, josta oli kauniit näkymät Tajo-joelle.
Fuksianpunainen ihmeköynnös ja siniset kaakelit sopivat hyvin yhteen.
Linnaan oli vielä pieni kävelymatka kauniita mutkittelevia katuja pitkin.
Ylhäältä oli juuri niin upea näkymä alas Lissabonin keskustaan kuin olin kuvitellutkin. Pidän erityisesti kaupungeista, joissa on joki sekä sen vieressä kukkula, jolta voi ihailla kaupunkia (esim. Praha ja Budapest).
Itse linna oli ihastuttava! Juuri sopivasti (ei liikaa) restauroitu. Ajatukset menivät oitis satoja vuosia taaksepäin. Tykkäsin kaarista, kivistä ja vanhoista puista.
Linnan sisin oli kaikkien linnojen perikuva - sieltä löytyi vallihautaa, torneja ja etenkin runsaasti jyrkkiä portaita kiivettäväksi.
Linna ympäristöineen vei useamman tunnin ja ilta alkoihin jo pimetä, kun lähdin laskeutumaan alas keskustaan. Kävin nopeasti syömässä ja katsastamassa yhden keramiikkakaupan, ja palasin takaisin lentokentälle. Mutta Lissabonissa on vielä paljon näkemistä sekä tekemistä pidempäänkin matkaan, ja kaupungista jäi hyvä fiilis.
-O-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti