Vallisaari ja Kuninkaansaari

Tein iltapäivällä retken Vallisaareen ja Kuninkaansaareen. Minua ovat jo pidemmän aikaa kiinnostaneet Helsingin lähialueen saaret ja nyt kun nämä kaksi armeijalta vapautunutta saarta vihdoinkin toukokuussa avautuivat suurelle yleisölle, teki heti mieli tutustua niihin. Kauppatorin Kolera-altaasta liikennöi vesibussi aina vartin yli ja sama linja tuo takaisin 25 minuuttia vaille tasatunnin. Oli jotenkin kutkuttavaa mennä täysin uuteen paikkaan, jossa ei yhtään tiedä, mitä on edessä.

Saaret ovat aivan mahtavia, todellisia helmiä! Paras sana kuvaamaan tunnelmaa on maaginen. Luonto on suurimmaksi osaksi rehevää lehtoa, vain rannoilla on kalliota. Aivan erilaista siis kuin Suomenlinnassa. Korkeuseroja on myös enemmän ja maisemat sen vuoksi upeita. Vaikka Vallisaaren eteläosa on vielä suljettu yleisöltä, on näkemistä ja kävelemistä aivan tarpeeksi. Itse vietin saarella huomaamatta kolmisen tuntia, enkä edes pitänyt muita kuin kuvaamis- ja ihastelutaukoja. Saarella on myös useita eväspöytiä ja kallioilla sekä Kuninkaansaaren hiekkarannalla voisi myös lököillä. Pari kahvilaakin löytyy.

Saarten kokonaisuudesta erottui muutama yksityiskohta, joista erityisesti pidin:

Vallisaaren pohjoisosassa on ihastuttava lampi, joka on erittäin kuvauksellinen. Tällä lammella voisi kuvitella keijujen tanssivan. Lammessa on ennen uitu, mutta nyt se on niin täynnä rojua, että veteen ei pääse ennen kuin pohja on puhdistettu.

On todella mielenkiintoista vihdoinkin päästä näkemään Suomenlinnaan Kustaanmiekan salmen toiselta puolelta.

Korkeimmilta näköalapaikoilta siintää Helsinki:

Venäjän vallan aikana 1800-luvulla Vallisaarta linnoitettiin osana Pietarin puolustusta. Tykistön ampumapaikat ja luolat muistuttavat nykyään pikemminkin hobittien asuntoja, mutta ehkä se tekeekin niistä niin kiehtovia. 

Aleksanterinpatteri (nimetty Venäjän tsaarin mukaan) oli linnoituksen komein osa ja on se sitä nykyäänkin. Patterin päällä on hienosti kasvillisuutta suojaava näköalapaikka, jolta näkee myös saaren suljettuun eteläosaan.

Vallisaarella on asunut parhaimmillaan 300 ihmistä ja 1950-luvulla sieltä löytyi sekä kauppa että koulu. Nykyään entinen kylänraitti on hiljainen ja talot ovat autioituneet tai täysin kadonneet maisemasta.

Muutama avoin poukama on pakahduttavan kaunis.

Vallisaarella ja Kuninkaansaarella on yksi saaren kiertävä kävelyreitti. Vielä kävijöitä ei ole liiaksi ja lintujen liverrystä kuuluu joka puolella.

Ehdottomasti tulen Vallisaareen takaisin ja voin suositella sitä myös muille luonnon- ja historianystäville. Ja seuraavaksi käyn ehkä samalla retkellä myös Suomenlinnassa ja Lonnalla, sillä ne kuuluvat myös 14 euron menopaluulippuun (joka pelkän Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kanssa olisi hieman liian tyyris).

-O-