WeeGee-talossa: Futoro ja Rut Bryk

Olin eilen ystäväni ja hänen tyttäriensä kanssa Espoossa WeeGee-talossa. Olin jo pitkään halunnut käydä siellä, mutta en jostain syystä saanut retkeä aikaisemmin aikaiseksi. Eilen kohteena olivat Futuro-asunto sekä Rut Brykin keramiikkanäyttely. Emme tienneetkään, että olemme sattumalta kummatkin Rut Bryk -faneja, tosin ystäväni kauemmin kuin minä. Hyvä näyttelyvalinta siis.

Ensin kävimme vuonna 1968 lanseeratussa Futurossa. Ufolta näyttävä vapaa-ajan asunto on todellakin avaruus- ja muoviajan kasvatti. Futuro on sen verran erikoisen näköinen niin sisältä kuin ulkoakin, ettei tarvitse kauan miettiä, miksi siitä ei tullut massojen suosikkia - asuntoja valmistettiin vain alle sata kappaletta. Toisaalta öljykriisi sai myös aikaan sen, että kokonaan lujitemuovista valmistettu asunto oli liian kallis. 

Futuro kuvaa erinomaisesti aikaansa niin värien ja muotojen, kuten myös konseptin puolesta. Talossa voisi ehkä viihtyäkin, ellei lujitemuovi restauroinnin jälkeen haisisi niin pistävästi. Ekologinen Futuro ei missään nimessä ole, mutta ehkä sen voisi valmistaa vanerista?  

Rut Brykistä olen lukenut viime vuosina lehdistä ja nähnyt myös joitakin hänen teoksiaan. Näyttelyssä Brykin taide esiteltiin aikajärjestyksessä, mikä on erinomainen valinta. Näin näkee hyvin taiteilijan tyylin kehittymisen. Ensimmäiset työt ovat pastellivärisiä, nelikulmaisia ja usein arkisia tapahtumia esittäviä. Niissä näkyy kuitenkin jo voimakas lasitteen käyttö sekä useasta osasta valmistetut työt.

Seuraavaksi oli tummempi vaihe ja nelikulmioista siirryttiin monenlaisiin muotoihin. Inspiraatiota Bryk oli saanut mm. uskonnosta, arkkitehtuurista, luonnosta ja matkoilta. 

Pidin erityisen paljon näistä taloista, ovista ja venetsialaisista silloista. 

Leijona on koristeltu mielikuvituksellisesti. 

Rut Brykin ilmaisu muuttui vuosien kuluessa yhä abstrakstimmaksi ja pelkistetymmäksi. Värien ja muotojen yhdistely on ilmiömäistä. Yksi lempitöistäni on tämä kaupunki.

Nämä kennot tuovat mieleen Heini Riitahuhdan värikkäät kuusikulmiot.

Mustista ja täysvalkoisista töistä en itse esteettisesti innostunut, mutta yleisesti ottaen ei voi kuin ihailla sitä työn määrää, mikä näihin töihin on mennyt. Uransa loppupuolella Rut Bryk oli kiinnostunut valosta ja varjosta, mikä näkyy erityisesti valkoisissa töissä.

Näyttelyn loppuun oli koottu kavalkaadi koko urasta ja oikeastaan elämästä: ylijääneet keramiikkapalat oli sommiteltu aikajärjestykseen ja siten oli mahdollista nähdä, miten Brykin tyyli ja värisävyt muuttuivat vuosien kuluessa.

Omat suosikkini ovat nämä valkopohjaiset värikkäät työt. Tykkään niiden raikkaudesta ja kauniista energisistä väreistä. Yksi mies vieressäni kertoi ystävälleen, että hän näkee juuri nämä työt musiikkina, esim. isot pallurat ovat bassoja. Itse taas näin töissä joko tilkkutäkkejä tai sitten ilmakuvia - osoittaa, että pidän kovasti käsitöistä ja olen maantieteilijä :-).

-O-