Pikkumiehen sinikeltainen tilkkupeitto

Pikkumiehen oma tilkkupeitto valmistui vihdoin eilen. Nyt kun miekkonen vain nukkuisi omassa sängyssään :-).

Sininen ja keltainen ovat toisilleen mukava kontrasti ja myös raikas yhdistelmä. Lisäksi ne sopivat makuuhuoneen muuhun väritykseen. Valitsin tarkoituksella hieman murrettuja sävyjä, joista pidän itse kovasti. 

Lähes kaikki kankaat ovat luottokaupoistani eli Berliinin Frau Tulpesta ja Frieda Hainista. Lisäksi mukana on kahta yksiväristä puuvillakangasta. Neliön koko on valmiina 8x8 cm eli standardi vauvanpeittokoko (leikattuna saumanvaroineen 10x10 cm). Tilkkuja on yhteensä 160. Olen taas tikannut oikealta puolelta joka toisen rivin pituussuuntaan ja kummatkin puolet reunoista kiinni.

Nurjalla puolella on Kööpenhaminan Stoff 2000 -kaupan kankaita. Ne sopivat minusta jotenkin hyvin yötunnelmaan. Nurja puoli on tikattu vain reunoista, lisäksi saumat on valetikattu, jotta ne näyttävät siistimmältä ja tuntuvat jämäkämmiltä.

Tämä peitto sopii hyvin useamman vuoden, sillä peiton pituus on 128 cm. Isomman aikuisten koon peiton tilkut ovat samoja (ja muutama kangas lisää) ja ne on jo leikattu - ompelen peiton sitten kun pari muuta peittoa on valmistunut.

-O-

Toinen sininen tilkkupeitto

Toinen sininen tilkkupeitto valmistui viime viikolla ja lähti Saksaan tänään. Peitto eroaa ensimmäisestä sinisestä peitosta siten, että tässä peitossa on vähemmän paitakankaita ja enemmän kuvioita. Kaikki kankaat ovat omista varastoista ja olinkin iloisen yllättynyt, kuinka paljon sinisen sävyjä löysinkään. Peiton kuviot tulevat kaikki sattumalta luonnosta ja peitto muistuttaa minua vuodenkierrosta - on kukkia, myrskyä, lunta ja lehtiä. Sininen on saksalaisen ystäväni lempiväri ja peitto tulee uuteen kotiin, jota ollaan parhaillaan remontoimassa.

Peiton koko on 19x14 tilkkua (pituus x leveys), yhden tilkun koko on ommeltuna 10x10 cm. Koko peitto ei edes mahtunut kuvaan. Värit ovat tässä hieman vääristyneet, vaikka toisaalta näistä sävyistä tulee mieleen välimerellinen mosaiikki.

 Toisella puolella on Finlaysonin levollinen kangas.

Seuraavassa peitossa on sinistä, mutta myös toista väriä kontrastiksi.

-O-

Kaksi huopaa vauvalle

Villa on materiaali, jota työstän mielelläni. Huovutukseen tarvittavaa villaa saa nykyään lukuisissa toisiinsa sointuvissa väreissä ja huovan teossa saa luovuus kukkia. Huovutus prosessina on myös jotenkin rauhoittavaa ja rentouttavaa. Eniten kuitenkin nautin väreistä ja kuvioista.

Tähän valkopohjaiseen huopaan käytin yhden epäonnistuneen huovutusyrityksen värilliset jo esihuopuneet palaset. Leikkasin niistä sinisiä kissankelloja, vihreitä varsia ja lehtiä sekä vaaleanpunaisia sydämiä, jotka neulahuovutin valmiiksi huovutetulle valkoiselle pohjalle. Sen jälkeen vielä vesihuovutin koko peiton, jotta kuviot varmasti tarttuisivat pohjaan.

Tästä tuli todella kaunis ja herkkä huopa, joka sopii hyvin vaunuihin tai ihan köllöttelyalustaksi. Koko on 115x90 cm.

Toinen huopa on pienempi ja tummasävyisempi. Koko on 60x60 cm. Värikkäät kalat ja kasvit nousevat hyvin sinivihreästä taustasta. Katsotaan mitä käyttöä keksin tälle huovalle, nyt tuntuu siltä, että sitä on ihan mukava vain katsella.

-O-

Neulottu vauvanpeitto murretuissa väreissä

Lisää käsitöitä vauvalle. Löysin kirpputorilta pussillisen murrettun värisiä toisiinsa sointuvia lankoja, joista päätin kokeilla käsityökirjan ohjeiden mukaan erilaisa kirjoneuleita. Neliöitä tuli niin paljon, että niistä sai mukavankokoisen vauvanpeiton.

Neliöt eivät ole aivan samankokoisia, mutta jotenkin ne kuitenkin sopivat peitoksi. Koko peiton koko on noin 70 cm x 90 cm, eli se sopii hyvin vielä vuodenkin ikäiselle. Langanloput käytin reunan vahvistamiseen, virkkasin kolmisen kerrosta aina sillä värillä, mitä sattui olemaan. 

Mukavan värikäs, mutta kuitenkin sopusointuinen peitto!

-O-

Kangastuliaisia Saksasta

Kesän Saksan matkalta löytyi jälleen ihania kankaita! Pestyinä ja silitettynä niitä näyttää olevan paljon, mutta toisaalta listalla on viisi tilkkupeittoa, joten kyllä niitä kankaita tarvitaankin. Kankaat on ostettu pääasiassa Berliinin kolmesta luottokaupasta eli Frieda Hainista, Frau Tulpesta ja Siebenblausta. Hampurista - tai oikeastaan sen naapurista Norderstedtista - löytyi mahtava kangaskauppa nimeltään Der Stoff: kaunista ja edullista. Kävin myös Lyypekissä kahdessa kangaskaupassa, vanhassa tutussa (Nadel und Faden) ja uudessa tuttavassa (Stoff bei Stoff). Edellisestä en ostanut tällä kertaa mitään, jälkimmäisestä löytyi kaksi kangasta ystävälle.

Omista kankaista sinisiä ja keltaisia sävyjä tulee makuuhuoneen uuteen peittoon. Jo kotona olleet kankaat mukaan laskettuna tässä on nyt tarpeeksi kankaita peittoa varten.

Olkaarin uuden peiton sävyt ovat okra, harmaa ja murrettu vihreä. Myös näistä sävyistä löytyy kotoa sen verran kankaita, että peiton teko voi alkaa.

Nämä murretut sävyt tulevat olkkarin moniväriseen peittoon. Täytyy vielä pohtia, onko kankaita tarpeeksi, muutama saattaa puuttua. 

Keltaiset ja punaiset sävyt on varattu parin kaverin peittoihin. Näissäkin kankaita on kotona runsaasti, tarvitsin vain pari pirteää väriläiskää, mikä onnistuikin hyvin!

Nyt on kyllä kankaita ja tekemistä syksyä varten :-).

-O-

Sinivihreä tilkkupeitto

Tämä reipas tilkkupeitto valmistui muutama päivä sitten. Sen sai serkun poika 1-vuotislahjaksi. Toiveväreinä olivat sininen ja vihreä, ja sopivasti kaikki kankaat (paitsi nurja puoli) löytyivät kotoa. Mukana on taas tanskalaisia, saksalaisia ja suomalaisia kankaita. Tummat ja vaaleat sävyt rytmittävät peittoa mukavasti. Tykkään myös geometrisista ja yksivärisistä kankaista yhdistettynä eläimiin ja autoihin.

Yhden tilkun koko on ommeltuna 8 cm x 8 cm (yhden sentin saumanvaroilla). Peiton pituus on siis 128 cm ja leveys 80 cm eli sitä voi käyttää hyvin muutaman vuoden.

Nurjalla puolella on Finlaysonin ihanaa Otso-kangasta.

Seuraavaksi viimeisteltävänä on sininen peitto ja sitten voikin suunnitella uusia :-).

-O-

Tilkkupeitto pastellivärein

Tämä tilkkupeitto on kuin aurinko itse - tai karkkia ja hattaraa, kuten yksi ystävä sanoi. Minulle tulee sitä katsoessa heti iloinen olo. Peitto meni tänään lahjaksi ystävän vastasyntyneelle tyttärelle. Ystävän lempivärit ovat tällä hetkellä vaaleanpunainen ja keltainen, joten väritys tuli niistä. Ja sopii mielestäni tähän peittoon erinomaisesti.

Peiton koko on 136 cm x 80 cm, ja se on mitoitettu standardipinnasänkyyn niin että reunoilla on hieman ylimääräistä. Yhden tilkun koko on ommeltuna 8 cm x 8 cm - tykkään käyttää vauvojen peitoissa pienempiä tilkkuja.  

Kuten aina, ovat tilkut vaikka mistä. Tällä kertaa ei tarvinnut ostaa yhtään uusia kankaita, vaan kaikki löytyivät kotoa. Mukana on Saksasta ostettuja kankaita, Marimekkoa, kirppislöytöjä, kavereilta saatuja, Amy Butleria ja jopa yksi dirndlin essu. 

Nurjalle puolelle tuli kaloja (ja muutama kilpikonna) täynnä oleva kangas, jonka sain pari vuotta sitten yhdeltä ystävältä. 

Olen todella tyytyväinen peittoon, tämä piristää hyvin keskellä talvea ja tuo kesän mieleen: mansikkajäätelön ja mangosorbetin. 

-O-

Liila tilkkupeitto valmis

Häälahjapeitto veljelleni ja hänen vaimolleen on vihdoin valmis. Häät tosin olivat yli vuosi sitten, mutta pääasia, että peitto valmistui. Koska parisuhteessakin on kaksi erilaista ihmistä, jotka ovat yhdessä, on tässäkin peitossa puolet sekä veljelleni että hänen vaimolleen. Välissä on sitten lämmittävä vanu.

Oikealla puolella on pastellivärejä vaimolle. Värit ovat liila, vaaleansininen, valkoinen, harmaa ja ihan vähän vihreää. Kaikki kuviot ovat luonnosta, sillä kumpikin tykkää luonnossa liikkumisesta. Tilkkuja on 20x14, ja yhden tilkun koko on 12x12 cm saumanvaroineen.

Suurin osa tilkuista on erilaisista saksalaisista ja tanskalaisista kangaskaupoista. Yksiväriset ovat omia kierrätyskankaita. Valaistus ei tee oikeutta väreille, oikeasti yksikään ei hyppää silmille (kuten liilat nyt näyttävät tekevän), vaan kaikki sointuvat kauniisti yhteen.  

Nurja puoli taas on tummempi ja yksinkertaisempi (ja tässä kuvassa liian tumma, koska näin talvella ei ole enää iltaisin kunnon valoa). Kankaat ovat japanilaisia ja muistuttavat veljeäni hänen muutaman vuoden takaisesta Japanin matkastaan. 

Peitosta voi aina pitää esillä sitä puolta, mikä fiilis nyt sattuu olemaan.

-O-

Sininen tilkkupeitto valmis

Lomalla on aikaa tehdä kaikenlaista. Sain tänään aamupäivällä valmiiksi oman sinisen tilkkupeiton. Se onkin ollut tekeillä jo jonkun aikaa, joten olen tyytyväinen siitä, että se vihdoin valmistui. Ja peitto on ennen kaikkea erittäin kaunis. Värit sopivat hyvin yhteen ja tumman sekä vaalean sävyt korostavat toisiaan mainiosti.

Noin puolet peiton kankaista on vanhoista miesten kauluspaidoista. Sain idean jo vuosia sitten yhdestä tilkkupeittokirjasta - ihastuin rauhalliseen ja harmoniseen värimaailmaan. Paitakankaita on yhdeksän erilaista. Lisäksi peitossa on neljä vanhaa pikkukuvioista kangasta kirppikseltä sekä kaksi isompaa kuviota Frau Tulpesta (saattavat olla luomua). Ja tummaruutuinen kangas on itävaltalaisen dirndl-kansallispuvun essu. Eli siis kuusitoista eri kangasta. Ruudut ovat 12x12 cm (mukana sentin saumavarat) ja peiton koko on 120x180 cm.

Nurjalle puolelle sommittelin parhaiten säilyneet palat repeytyneestä käsinvärjätystä pussilakanasta. Nurja puoli on sopivan erilainen rauhallista oikeaa puolta vasten. 

Tämä on ensimmäinen itselle ommeltu tilkkupeitto ja se pääsi makuuhuoneeseen lämmitämään ja väriä tuomaan. Mielessä on jo kaksi uutta peittoideaa omaan kotiin, nyt pitää vain löytää lisää sopivanvärisiä kankaita. 

Paitapeittojen ompelijoille pieni vinkki: Joissakin paidoissa kudos käyttäytyy oudosti ja kankaasta on vaikeaa leikata suorakulmaista neliötä tai kohdistaa kuvioita (ruutuja ja raitoja). Ongelmia tulee myös ompelussa, kun vinot reunat eivät kohtaa naapurin kanssa. Kankaan silittäminen juuri ennen leikkaamista auttaa hieman, mutta muuten en keksinyt mitään muuta apua kuin vain leikata tilkut erittäin huolellisesti.

-O-

Puolivalmiita tilkkupeittoja

Kotona on nyt tekeillä kolme keskeneräistä tilkkupeittoa, kaksi puolivalmista ja yksi vasta aloitettu. Olisi kyllä fiksua tehdä ensin vanhat valmiiksi, mutta en voi vastustaa kankaiden leikkaamista ja asettelua. Sinisiä kankaanloppuja oli myös niin paljon, että halusin ne käyttöön. Valmistuttuaan tämä peitto lähtee tupaantuliaislahjaksi Saksaan ystävälle, jonka lempiväri on sininen. Katsotaan kumpi valmistuu ensin, talon remontti vai peitto.

Ne kaksi muuta peittoa ovat hyvällä mallilla. Lilasta peitosta on ommeltuna jo yli puolet, nyt vielä loput, tikkaus ja nurja puoli, niin valmista on.

Oma sininen peittoni on  myös edennyt. Kahdeksan riviä on ommeltu, kymmenen vielä lisää. Paitakankaiden ompelu ei ollutkaan niin helppoa kuin kuvittelin, koska osa venyy sivuttain (ehkä hyvän laskeutuvuuden vuoksi?). Mutta nyt olen jo tottunut ja tiedän, miten kangasta tulee kohdella.

Useita muita peittoideoita pyörii päässä, mutta en nyt lähde aloittamaan mitään uutta ennen kuin vanhat ovat valmiita. Ja jossain välissä pitäisi taas korjata vaatteita - ei niin luovaa,  mutta pakko tehdä joskus :-).

-O-

Kangasostoksia kesän Saksan matkalta

Innostuin hieman kangasostoksiin kesän Saksan matkalla: kävin kangaskaupoissa yhteensä kuusi kertaa kolmen ja puolen viikon aikana... Ensimmäinen vierailu oli lüneburgilainen Tillabox-liike - erinomainen valikoima ja palvelu! Lisäksi vierailumme aikana oli vielä sopivasti kesäalennus, joten ei ihme että liikkeessä kului melkein tunti ja kankaitakin löytyi mukaan mukavasti. Muuten kävin tutuissa liikkeissä: Lyypekissä Nadel & Fadenissa sekä Berliinissä Frau Tulpessa (kaksi kertaa), Frieda Hainissa ja Siebenblaussa.

Ainakin osa näistä kankaista menee minun omaan tilkkupeittooni, jonka värit ovat murrettuja oranssia, lilaa, vihreää, ruskeaa ja keltaista. Sopii hyvin olohuoneeseen.

Tässä on erilaisia iloisenvärisiä kankaita, joille en ihan kaikille ole vielä keksinyt käyttöä - mutta pian varmaan kylläkin. Mielessä on isompi peitto kummipojalle ja joitakin ideoita kavereille.Ylimpänä oleva kettukangas on ehdottomasti varattu myös kummipojalle, sillä hänellä on juuri kuvioista löytyvä rakas kettupehmoeläin. 

Nämä turkoosin ja petroolinsävyiset kankaat ovat kaikki japanilaisia ja Frau Tulpesta. Niistä tulee veljeni ja hänen vaimonsa tilkkupeiton nurja puoli. 

Näistä vaaleista kankaista (miinus tummansininen) täydentyy taas samaisen peiton oikea puoli. Tarkoitus oli löytää vaaleansinisen, vaaleanliilan, valkoisen ja harmaan sävyisiä kankaita, joiden kuviot ovat luonnon inspiroimia. Nyt kun kaikki kankaat ovat jo pestyjä, silitettyjä ja itse asiassa leikattujakin, niin ei kuin ompelemaan!

Nyt voisi kuvitella, että kankaita on tarpeeksi, mutta jostain syystä ideoita tuli pyöräillessä sen verran paljon, että joitain värisävyjä pitäisi vielä hankkia. Katsotaan siis seuraavilla Tanskan ja Saksan matkoilla :-).

-O-

Toinen tilkkupeitto Hampuriin

No niin, toinen Hampuriin menevä tilkkupeitto valmistui. Tämä on syksyllä toista luokkaa aloittavalle reippaalle pojalle. Kankaiden kuvioissa on paljon eläimiä ja graafisuutta, väreiksi valitsin tummansinisen, turkoosin, keltaisen ja vihreän sävyt. Kankaat ovat sieltä täältä: Kööpenhaminasta (Stof 2000), Hampurista (Frau Tulpe), vanhaa ja uutta Marimekkoa, Finlaysonia sekä kotoa löytyneitä sopivan värisiä palasia. Koko on 140 x 190 cm, kuten keväällä siskolle valmistunut peitto.

Nurjassa puolessa oli miettimistä. Alunperin olin suunnitellut sinne safarin eläimiä, mutta erikokoisten palasten yhdistäminen oli haastavaa. Halusin myös sellaisen ratkaisun, joka sopii isommallekin pojalle. Kun näin Finlaysonin Otso-kankaan, oli valinta selvä. Reipas, muistuttaa kivasti Suomesta ja värit sointuvat oikean puolen kanssa. Kun kangas sai ilahtuneen vastaanoton Skypessä myös perheen isältä, tiesin olevani oikealla tiellä. 

-O-

Työpöydän tuolin verhoilu

Työpöydän tuolin verhoilu oli kulunut puhki jo aikoja sitten, mutta en vain saanut vaihdettua sitä. Ajattelin, että siinä menee niin kauan. Lainasin viime vuoden puolella vihdoinkin veljeltä niittipyssyn ja ostin muutama viikko sitten kankaan. Tänään mietin, että ei siinä yhden tuolin verhoilussa nyt niin kauan voi mennä. Ja ei itse asiassa mennytkään - tarkalleen puolitoista tuntia. Ainoa ongelma oli oikeastaan se, mihin niitit kuuluu laittaa, mutta siihen sain nopeaa puhelinapua veljeltä.

Ennen:

Jälkeen (valo vääristää värin, on oikeasti suklaanruskea):

En ole koskaan ennen verhoillut yhtään mitään, joten olen tyytyväinen tulokseen. Vaihdoin pehmusteet kokonaan, käytin tilkkupeitoista ylijäänyttä vanua. Niitit pysyivät hyvin kaksinkertaiseksi taitetussa kankaassa, mutta kulmissa jouduin käyttämään nauloja, koska kangasta oli paksummalti.

Seuraava korjauskohde olisivat ruokapöydän tuolit, joista yksi pilkahtaakin toisessa kuvassa. Niitä en tosin taida itse tehdä, koska kiinnitys istuimen alla on sen verran haastava ja muotokin on pyöreä - haluan tuoleista siistit, sillä ne ovat tanskalaista retroa. Kangas on jo ostettu, joten saa nähdä, miten nopeasti saan tuolit verhoiltavaksi.

-O-