Niin, sille ei voi mitään; on maaliskuun puoliväli ja jäätynyttä puutarhaa peittää vielä lumi. Luoja puutarhureiden kukkia armahtakoon.Paitsi että tänään on maaliskuun viimeinen päivä ja lunta satoi koko aamun :-).
Iltapäivällä lumi oli jo sulanut mukavasti ja oletan, että parissa päivässä loppukin katoaa auringon lämmittäessä.
Hyvin sopii myös se, että tajuaa merkityksen sanoille "leppymätön viima, hyytävä pohjoistuuli ja "pureva pakkanen". Maaliskuussa on ollut välillä kylmä työskennellä ulkona, mutta en pysty pitämään näppejäni erossa perennapenkeistä heti kun lumi on sulanut. Joku vain vetää sinne kasvien luokse, ensin sitä haluaa siivota kaikki penkit ja sitten on joka päivä seurattava kasvun ihmettä. Tulppaanit ovat nousseet reippaasti ja narsissit puskevat paikoitellen pari senttiä ja aurinkoisella seinustalla huomattavasti.
Čapekin mukaan pitää erottaa maaliskuussa kaksi seikkaa A) mitä puutarhurin on tehtävä ja mitä hän haluaa tehdä, ja B) mitä hän todellisuudessa tekee, koska ei muuta voi.
A) Hän siis haluaa kiihkeästi ja itsepintaisesti, sehän on itsestään selvää: hän haluaa vain poistaa havut ja avata kasvit, kaivaa, lannoittaa, jankkuroida, mullata, muokata, möyhentää, harata, lanata, kastella, monistaa, tehdä pistokkaita, leikata, istuttaa, siirtää, sitoa, ruiskuttaa, lannoittaa lisää, kitkeä, lisätä, kylvää, puhdistaa, typistää, häätää varpuset ja rastaat, nuuhkia maata, kaivaa ituja esiin sormin, riemuita kukkivista lumikelloista, pyyhkiä hikeä otsaltaan, suoristaa selkänsä, syödä kuin susi ja juoda kuin sieni, käydä nukkumaan lapion ja herätä kiurun kanssa, ylistää aurinkoa ja taivaan kosteutta, tunnustella kovia silmuja, hankkia kevään ensimmäiset känsät ja rakkulat ja elää kaiken kaikkiaan reilusti, keväisesti ja kuohkeasti puutarhurin tapaan.
B) Sen sijaan hän manaa, että maa on yhä tai taas jäässä, raivoaa kotona kuin häkkiin teljetty leijona, kun hänen puutarhansa peittyy lumeen, istuu takan ääressä nuhaisena, joutuu käymään hammaslääkärissä ja osallistumaan oikeuden istuntoihin, saa vieraakseen tädin, lapsenlapsen tai hiivatin isoäidin ja menettää yleensäkin päivän toisensa perään kaikenkarvaisten epäonnistumisten, kohtalon iskujen, juttujen ja vastoinkäymisten takia, jotka kuin piruuttaan hyökyvät päälle maaliskuussa.Osan näistä A-kohdan tehtävistä olenkin ehtinyt tehdä - ainakin olen poistanut havut, siivonnut perennapenkkejä, leikannut pensaita, haravoinut ja poistanut hiekotushiekkaa. Rakkuloita ei vielä ole, mutta upeaa auringonpaistetta olen ihaillut ja keväisesti elänyt.
Lämpimällä seinustalla on noussut vaikka mitä sipulikukkia. Osa on vanhoja ja ne eivät ehkä jaksa kaikki kukkia. Mutta on mielenkiintoista nähdä, mitä sieltä nousee. Vanhoja voisin yrittää tänä vuonna jakaa ja ehkä lajitella sipulit kukkien värin mukaan. Krookusta ja lumikelloa voisi istuttaa lisää, ne kukkivat kauniisti jo maaliskuussa.
Varjopuolen kivipenger on täysin siivottu. Tänä vuonna tarkoitus olisi löytää puuttuvat kivet (kaikki jalkapalloa isommat kivet ovat erittäin tervetulleita), istuttaa loput kukat ja mietiä penkereen yläosaan jotain nättiä pensasta sekä korkeaa perennaa. Vähän jännitän sitä, miten kasvit ovat talvehtineet. Suurimmassa osassa näkyy kuitenkin jo nyt pientä versoa, joten voin huokaista helpotuksesta.
Yritän ehtiä tehdä jotain melkein joka päivä, arkisin vaikka puolisen tuntia, viikonloppuisin enemmän. Siten sitä voi nauttia raikkaasta ilmasta, auringosta ja kevään esimarssista, sekä saa myös asioita vähitellen tehtyä.
-O-
