Kaapelin kirppiksellä myymässä

Olin tänään myymässä Kaapelitehtaan pääsiäsikirppiksellä. Ystäväni oli varannut pöydän ensimmäisten joukossa ja tarvitsi kaveria sitä jakamaan. Kyllä kannatti mennä! Olin vähän jännittänyt, että jaksaako väkeä tulla vielä neljännelle päivälle - etenkin kun alussa oli ollut tuhansia kävijöitä per päivä. Mutta turhaan jännitin. Koko iso Merikaapelihalli oli täynnä kuin Turusen pyssy, alusta loppuun. Jonoa oli jopa raitiovaunupysäkille asti ennen avaamista.

Paikka on kiva, kauppa kävi, seura oli mukavaa -  ehdottomasti parhaita kirppiskokemuksia. Nyt löytyi Valtterin kirppiksen perijä. Tänne tulen mielelläni uudestaan myymään ja ostoksillekin voisin tulla. Parhaiten menivät kankaat, verhot, langat, astiat ja sisustustavarat. Oli hyvä idea siivota kangasvarastoja sekä miettiä, minkäväriset astiat eivät enää miellytä. Sisustuslehdet tekivät myös hyvin kauppaansa. Kesää varten selaankin kaikki loput ja saan ison kasan myytävää.

Vartti ennen myynnin alkua oli vielä ihanan rauhallista. Tällä kirppiksellä ehdoton bonus oli se, että sai purkaa sekä asetella omat tavaransa rauhassa. Monella muulla kirppiksellä ostajat nimittäin tulevat tonkimaan samalla kun vielä yrittää itse availla laatikoita. 

En ostanut itse muuta kuin pehmistä. Ja se oli tarkoituskin - tänne tultiin tällä kertaa vain myymään. Kaikenlaista kivaa olisi kyllä ollut tarjolla, jos olisin katsonut sillä (kirppis)silmällä. Yläkerrassa oli ihania vintagevaatteita, joita vain kevyesti vilkaisin kun kävin kuvaamassa väkimäärää. Seuraavan kerran voisin tulla itsekin ostoksille.

-O-