Kööpenhaminassa - Torvhallerne, Kongens Have & Nyboder

Olin taas viime perjantaina työmatkalla Kööpenhaminassa. Monet kaupungin nurkat alkavat jo olla tuttuja ja minulla alkaa muodostua kantapaikkoja, joissa viihdyn. Yksi niistä on Torvhallerne, paikallinen kauppahalli. Sellaisen kun saisi Helsingissä lähistölle, meidän omat kauppahallit kun eivät kilpaile ihan samassa sarjassa. Ruoka on erinomaista, vihannes- ja hedelmävalikoima laaja ja tuore, kukat niin kauniita jne. Lämpimänä iltapäivänä ihmiset viihtyivät ulkona ja tunnelma oli heti keskieurooppalainen.

Etsiydyn myös usein Kongens Have -puistoon. Siellä on mukava vain istua ja seurata maailman menoa muiden kööpenhaminalaisten seurassa. Tykkäsin lisäksi puisesta käytävästä, sen pohjoismais-japanilaisesta muotokielestä.

Puistossa on myös hieno kaupunkiviljelualue, jota vapaaehtoiset hoitavat. Ihme, että kaikki kasvit ovat yhä tallella näinkin keskustassa. Hoito on ollut ilmeisen hyvää kasvun tahdista päätellen. Kunpa omat auringonkukat olisivat kasvaneet näin reippaasti :-).

Puistossa on lisäksi komeita käytäväakseleita sekä pitkät kukkaistutukset, joista saa inspiraatiota erilaisiin väriyhdistelmiin.

Nyboderin alueella kävellessäni alkoi olla niin hämärää, että en saanut otettua kuin tämän yhden hyvän kuvan. Ensimmäiset talot ovat 1600-luvun alusta ja ne oli tarkoitettu meriväelle perheineen. Alueesta tulee mieleen Puu-Käpylä ja Puu-Vallila, jotain kylämäistä. Nämä olivat myös esimakua nykyisille rivitaloille.

-O-

Kesäkuvia

En ole muutamaan vuoteen viettänyt heinäkuuta ja pitkää kesälomaa Suomessa. Tämä kesä olikin siksi mielenkiintoinen kokemus. Näin jälkikäteen ajattelen, että tutustuin Helsinkiin ja lähiympäristöön uudella tavalla. Etenkin Helsingin rannat tulivat tutuiksi. Monta saarta, niemeä, notkelmaa ja rantaa riittää koluttavaksi ja sitten vaikka seuraavaksi Espooseen tai Sipooseen.

Täällä Käpylässä on myös kivoja paikkoja. Kodin lähellä on avokallio, jolla on mukava lueskella iltapäivän auringossa.

Sateinen ja kolea kesä pakotti viettämään loman ensi viikot pääasiassa sisällä. Se oli toisaalta hyvä juttu, koska pääsin tekemään antaumuksella tilkkupeittoja. Kaksi ensimmäistä on menossa Hampuriin ja kolmannessa kuvassa on tilkkuja kolmeen eri peittoon. Laitan sitten lisää kuvia, kun kaikki peitot ovat valmiita.

Tein myös pyöräretken Jätkäsaareen. Aika keskeneräistä siellä on, mutta mielenkiintoista arkkitehtuuria löytyy jo. Tykkään myös rauhallisista kujista ja pienistä levennyksistä (kuin toreista) katujen solmukohdissa. Odottelen innolla, minkälaiseksi kaupunginosa kehittyy. Nyt siellä on jo uutta kaupunkikulttuuria.

Palstaviljely kiinnostaa, mutta en ole vielä ehtinyt hakea omaa palstaa. Nyt täytyy muistaa laittaa nimi jonotuslistalle, niin jossain vaiheessa sen palstan sitten saankin. Kävin ihailemassa ystävän palstaa Puotilassa, missä kukkaloisto oli kauneimmillaan.

 

Yhden perjantain retkikohde olivat kangaskaupat. Lounasta söimme Maritorilla Marimekon tehtaanmyymälässä Herttoniemessä. Herkullinen ruoka ja ihanat astiat! Paikalla oli paljon japanilaisia turisteja - huomaa, että pohjoismainen sisustus on siellä muodissa.

Keskustassa on ollut kesällä paljon erilaisia tapahtumia. Tykkäsin etenkin Gymnaestradasta, oli niin mukava nähdä liikunnan ja yhdessäolon iloa. Tuomiokirkon portaat ovat mitä parhain kokoontumispaikka.

-O-

Parveke viikolla 34

Viime viikolla kyllästyin muutamaan koleasta kesästä kärsineeseen ja muutenkin ylikasvaneeseen parvekekasviin ja tein pienen siivouksen. Okei, osa reppanoista jäi vielä sinnittelemään, mutta nyt näyttää paljon paremmalta.

Retiisien toinen kylvö ei onnistunut, joten vaihdoin tilalle samettikukkia. Iloisia ja helppo kasvattaa. 

Viereisessä parvekelaatikossa päivänlilja vaihtuin neilikoihin. Monivuotisia kasveja ei oikein kannata kasvattaa parvekelaatikossa, koska niiden talvehtiminen on epävarmaa ja juuret tarvitsevat hyvin pian lisätilaa. Istutin päivänliljat ulos yhteispihalle - toivottavasti ne viihtyvät siellä hyvin. Kaupasta ostetut krassintaimet ovat kukkineet kauniisti (siemenistähän ei noussut mitään). 

Keltaiset orvokit amppelissa olivat kukkineet reippaasti kolme kuukautta, mutta nyt elokuussa kasvattaneet vain vartta. Sama violeteilla orvokeilla, joiden tilalle löysin tämän pirteän marketan. Takana piilottaa oranssi daalia - en enää muista, minkä tilalla. Oranssi kosmoskukka niiden välissä on alkanut kukkia ja nuppujakin on runsaasti. Olen siitä todella iloinen, sillä istutin kosmoskukan keväällä siemenistä ja se jaksoi näin pitkälle. Lehdet ovat kyllä ruosteessa, mutta se ei ole niin paha.

Pelakuiden toinen kukinta on runsas. Nämä ovat kyllä kiitollisia kasveja, hankin niitä ehdottomasti myös ensi vuonna. 

Pavut ovat tuottaneet ensimmäisen satonsa. Keitin nämä eilen ja hyvältä maistuivat! Kirsikkatomaatissa on paljon raakileita, toivottavasti ne ehtivät kypsyä. Muutaman mansikankin olen saanut ja aurinko on makeuttanut niitä mukavasti.

Nämä elokuun lämpimät ja aurinkoiset päivät ovat tehneet kyllä hyvää niin kasveille kuin meille ihmisillekin.

-O-

Pihlajasaaressa

Helsingin erottaa monesta muusta pääkaupungista meren läheisyys ja upea saaristo - sen tiedostin kunnolla tänään iltapäivällä yhteyslautalla Pihlajasaareen. Kauniina aurinkoisena kesäpäivänä Helsinki näyttää parhaat kasvonsa juuri merellä ja mereltä. Meri tuo ylimääräisen mahdollisuuden vapaa-ajan vietolle, oli se sitten veneillen tai jollain monista saarista. Olen aikaisemmin viettänyt lomat pitkälti ulkomailla, joten tämä Suomen kolmeviikkoinen antoi oivan mahdollisuuden nähdä Helsinki uudella tavalla. Ja Pihlajasaarihan on varsinainen helmi!

Lautta toi saarelle vartin välein täyden lastin väkeä, mutta hyvin kaikki maastoituivat saaren rannoille ja kallioille. Rannan pukeutumiskopit olivat hauskan värikkäitä, niistä tuli jotenkin ulkomaat mieleen.

Kävelin saaren eteläpuolelle, johon ihastuin minua kaverin polttareilla kymmenisen vuotta sitten. Saunottiin silloin punaisessa saunassa. On vain ihanaa istuskella kalliolla ja katsella aavaa merta.

Saarella on lukuisia idyllisiä niemekkeitä ja lahtia, jokaiselle oma sopukka. Kaikki oli niin kaunista, että olisin voinut ottaa kuvan joka suuntaan. 

Suomalaisessa saaristoluonnossa on jotenkin japanilaisen puutarhan estetiikkaa. 

Tänne kannattaa hyvinkin tulla uudestaan. Ja miksei tutustua muihinkin Helsingin saariin - muihin kuin siihen iänikuiseen (vaikkakin kauniiseen) Suomenlinnaan.

-O-

Parveke viikolla 32

Tämän kesän luonnonvoimat ovat olleet aika rankkoja parvekekasveille - sadetta, tuulta ja koleaa ilmaa. Suurin osa kukista on myöhässä ja joihinkin kasveihiin on iskenyt lehtiä ruskettava ja kellertävä tauti. Toivotavasti ne kuitenkin jaksavat kukkia ja tuottaa satoa. Toinen papuistutus on aika huonossa hapessa, saa nähdä miten se selviää :-(. Auringonkukat ja yhdet syyskukkijat (joiden nimeä en enää muista) ovat jo nupulla ja toivon kovasti, että kukat ehtivät avautua. Gladiolus työntää yhä vain pelkkää lehteä ja daalioiden kasvu pysähtyi jo kuukausi sitten, vaikka olen niitä lannoittanut. Pidetään peukkuja, että elokuun helteet innostaisivat vielä kasveja.

Jotain hyvää kuitenkin! Pelakuut ovat aloittaneet toisen kukinnan ja kirkas punainen ilahduttaa. Aikaisemmat maratonkukkijat eli orvokit ovatkin vihdoin nuupahtaneet. Täytyykin siivota parveketta ja vaihtaa ehkä jotain syyskukkia tai ainakin lyhdyt elokuun pimeitä iltoja varten.

Jos nämä pienet pavut jaksavat kasvaa ja lehdet eivät kellastu liikaa, niin sadosta tulee ihan hyvä!

Kolme vihreää kirsikkatomaattiakin odottaa kovasti punastumista.

Säävastoinkäymisistä huolimatta tämä on ollut hyvä parvekekesä. Paljon olen oppinut, etenkin mitä parvekkeella kannattaa viljellä ja mitä ei. Toisaalta voi olla, että aurinkoisempana kesänä kasvu olisi vielä parempaa. Ensi vuodeksi laitan muistiin ainakin pelakuut, orvokin, tomaatin ja pavut. Monivuotisia kukkia on vaikea talvehtia ja ne tarvitsevat muutenkin enemmän tilaa juurilleen - joten istutan jäljelle jääneet yhteiselle pihalle. Yksivuotisia siemenestä kasvatettavia kukkia voi kokeilla myös, mutta pitää miettiä tarkkaan milloin ne istuttaa ja mitä istuttaa. Nyt kukinta painottuu vasta elokuulle ja kaikki eivät edes nousseet kunnolla (tosin säässäkin on syynsä).

-O-

Häät purjeveneellä

Veljeni meni eilen naimisiin. Itse häät olivat ihanat ja romanttiset, ja ne kruunasi aurinkoinen sää sekä upea hääpaikka. Vihkiminen tapahtui laivan kannella satamassa ja sen jälkeen lähdimme purjehtimaan Helsingin edustalle, ensin Suomenlinnan ohitse Kustaanmiekkaan ja sieltä Herttoniemenrannan kautta takaisin Pohjoisrantaan.

Ruoka, tunnelma, maisema, sää - kaikki erinomaisia. Hääpari sai näköisensä häät ja vieraat viihtyivät. Kuvat puhukoot puolestaan, mereinen Helsinki on niin kaunis.

Onnea hääparille vielä kerran bloginkin kautta!

-O-