Pääsky, sirkkunen olla soisin

Tykkään pitää kesällä kaikki ikkunat auki ja etenkin näin remontin jälkeen se on ihan kätevää, pölyt ja maalinhajut tuulettuvat pois. Muutama päivä uudessa kodissa ja nukkumaan mennessä aloin havahtua uusiin ääniin: muuten on hiljaista ja rauhallista, mutta joku kirkuu ulkona.

Katsoin ulos makkarin ikkunasta ja taivaalla suhahteli useita lintuja. "Sriii, sriii" -ääntelystä ja uskomattomasta nopeudesta päättelin ne täysin ammattitaidottomasti tervapääskyiksi. Yritys kuvata näitä lintuja päätyi todellakin yritykseksi, niin nopeasti ne kiitävät.

Tervapääskyjen ääni on yllättävän rentouttavaa. Se tuo jotenkin luonnon lähelle. Pihapiirissä on paljon vanhoja puita ja ympärillä luontoa, joten ei ihme, että eläimet viihtyvät. Puunkoloja, linnunpönttöjä ja rakennusten aukkoja riittää pesintäpaikoiksi - ja tervapääskythän palaavat uskollisesti aina samalle pesälle.

Kuin itsestään mieleen muistui Oskar Merikannon kaunis "Kesäillan valssi", jota laulettiin koulussa. Siinä on kaunis sävel sekä sopivat (myöhemmin lisätyt) sanat. Kuinka ihanaa olisikaan lentää pääskyn lailla vapaasti kesäillassa!

Oi lennä, lennä, pääskynen, tuo riemu rintaan ihmisten,
ja kanna tuuli kaipauksein iltapilvellen!

Pääsky, sirkkunen olla soisin, pilven myötä karkeloisin,
yli vuorien, alitse auringon, taivaan rantojen taa.

Ilo sentään olla, suvivainiolla, kesäpääskyn lailla, huolta tuskaa vailla,
punertaissa päivän, alla pilven häivän, hämyn langetessa, yö kun ennättää.

 -O-