Ajatuksia - Howard Thurman

Tykkään jäädä miettimään sitaatteja. Ne saattavat osua silmiin missä tahansa. Kirjoittelen niitä muistiin ja joskus luen ajattelijasta itsestään, etenkin jos kyseessä on minulle täysin tuntematon henkilö. Usein opin siinä samalla paljon uutta sekä oma ajattelu laajenee ja syvenee.

Luin jostain blogista viime viikolla tämän Howard Thurmanin ajatuksen:

Don't ask yourself what the world needs. Ask yourself what makes you come alive and then go do that. Because what the world needs is people who have come alive.

Olen täysin samaa mieltä, tosin arjessa tämän periaatteen toteuttaminen voi olla vaikeaa. Tulee mieleen yksi tuttu taiteilija, joka halusi maalata vain freskoja, mutta koska niitä tilataan niin harvoin, teki hän lasihelmiä ja koristeltuja mukeja. Raha- tai muu tilanne ei vain anna myötä. Mutta ihan hyvä aina silloin tällöin muistuttaa itseään siitä, mikä sitä onkaan itselle tärkeintä. Ja toisaalta on myös fiksua joskus palvella muitakin, ei vain itseä. Eli jonkinlainen tasapaino siis.

Näin siis yksi sitaatti saa omat ajatukset lentoon. Kävin lukemassa Wikipediasta perustiedot Thurmanista. Hieno ja vaikuttava ihminen. Seuraava sitaatti, jonka avulla Thurman selitti tyttärilleen USA:n etelävaltioiden rotuerottelulakeja kolahti. Koko tilanne käännettiin elegantisti ylösalaisin. Voimasta tulikin heikkous.

The measure of a man's estimate of your strength is the kind of weapons he feels that he must use in order to hold you fast in a prescribed place.

Yksi kauneimmista sitaateista sopii juuri tähän joulun jälkeiseen aikaan:

When the song of the angels is stilled,
When the star in the sky is gone,
When the kings and princes are home,
When the shepherds are back with their flock,
The work of Christmas begins:
To find the lost,
To heal the broken,
To feed the hungry,
To release the prisoner,
To rebuild the nations,
To bring peace among people,
To make music in the heart.

 -O-