Purnukoiden koti

Vanhoissa taloissa asustaa kaikenlaisia pieniä elukoita, joita ei toivo vierailulle omaan kotiin. Siksi päätin vuosi sitten, että laitan kaikki elintarvikkeet purkkeihin ja purnukkoihin. Ainoa ongelma oli vain se, että niitä lasipurkkeja ei juuri siinä vaiheessa ollut. Alkoi vimmattu metsästys eri kirpputoreilta ja kävi juuri niin kuin monta kertaa aikaisemminkin: purkkeja alkoi löytyä sieltä täältä. Kaikkein iloisin olen vanhoista umpiointipurkeista, joita minulla on nyt kuusi kappaletta: Iittalasta, Riihimäen lasilta ja yksi jopa Saksasta. Umpiointipurkit ovat kauniita, mutta ennen kaikkea käteviä - kansi on helpompi avata kuin tavallisilla säilöntäpurkeilla. Ja mielelläni löytäisin niitä lisääkin!

Seuraava ongelma oli sitten se, että lasipurkeissa olevista kuivatavaroista ei tiedä, mitä on missäkin ja etenkin kuinka kauan kutakin linssiä tai bulguria keitetään sekä milloin on viimeinen käyttöpäivä. Niinpä tein jokaiseen purkkiin oman lappusen, johon olen kirjoittanut nämä perustiedot. Todella kätevää - sitä heti huomaa, mikä pitäisi käyttää nopeasti loppuun, eikä tule turhaa hävikkiruokaa. 

Lajittelin purkit laatikkoihin niiden sisällön mukaan: yhteen laatikkon puurohiutaleet, mannasuurimot ja murot; toiseen pastat, riisit, quinoat jne; kolmanteen linssit, pavut, herneet ja soijarouheen; neljänteen jauhot ja muut leivontatarvikkeet jne. Järjestelyssä meni useampi kuukausi, mutta nyt kaikki toimii itsestään ja olen todella tyytyväinen. Ja keittiössä on siistiä.

Purnukat asustavat tässä Ikean pari vuotta vanhassa kaapissa. Olen siihen yhä yhtä ihastunut kuin kesällä 2014. Kaappi ei ole ainoastaan kaunis, mutta erikokoisiin laatioihin mahtuvat kätevästi kaikki kuivatuotteet lajiteltuina. Ja palapelimaista ulkonäköä ei vain väsy katsomaan.

-O-

Uusi matto olohuoneeseen

Sain vihdoinkin olohuoneen uuden maton. Olen miettinyt mattoa siitä asti, kun muutin tähän asuntoon melkein kaksi vuotta sitten. Haaste oli se, että tarvitsin tarpeeksi ison maton suojaamaan lattiaa ja toisaalta se, että maton värien pitää sopia huoneen muuhun väritykseen. Lisäksi halusin, että matto on tehty reiluissa oloissa. Juuri tämän yhdistelmän takia kesti näin kauan löytää sopiva matto. Jostain syystä yksivärisiä, luonnonkuituisia, isokokoisia ja tyylikkäitä mattoja on aika vähän tarjolla, etenkin murrettuna oranssina. Lopulta päätin tilata maton itävaltalaiselta Tiscalta. Tiscan 96 värin valikoimasta löytyi sopiva oranssi ja maton kooksi sai valita lähes mitä tahansa. Matot tehdään Romaniassa ja mattotehdas tuo kaupunkiin kaivattua työllisyyttä. Matot ovat myös täyttä villaa.

Uusi matto istuu paikalleen mainosti ja tuo lämpöä olohuoneeseen. Olen todella iloinen siitä, että mäntylattia, joka on pehmeä kuin voi, on nyt suojassa tuolinjalkojen painaumilta. Ja matto on sen verran iso, että vain yksi kappale riittää. Nyt tosin huomaan, että sohva alkaa vaatia lisää värejä vaikka tyynyjen avulla. Katsotaan, mitä keksin.

-O-

Ruokapöydän tuolien verhoilu

Kevään sisustusuudistus jatkuu, nyt olivat vuorossa ruokapöydän tuolit. Ostin tuolit viime vuoden alussa Fasaanista Korkeavuorenkadulta, tanskalaista retroa 1960-luvulta. Verhoilu oli jo alusta asti huonossa kunnossa ja se eli tarkoitus vaihtaa, mutta en vain saanut aikaiseksi lainata kangasesimerkkejä. Vihdoin se onnistui tänä keväänä. Mietin pitkään parasta sävyä ja lopuksi päädyin vaaleaan hieman keltaiseen siftaavaan vihreään. Näissä kuvissa väri on hieman palanut, oikeasti on lähellä vaaleaa sammalta.

Arvoin sen välillä, verhoilisinko itse vai verhoiluttaisinko. Valitsin verhoomon, koska nämä tuolit ovat toiseksi verhoilutyöksi hieman haastavia. Verhoomo Tehdas teki hyvää työtä, tykkään erityisesti juuri oikean napakasta täytteestä; vanhassa tuolissa täyte oli löysä. 

Tämä oli siis lähtökohta  - aika rikkinäinen ja likainen kangas: 

Nyt odotan uutta mattoa, joka sopii paremmin tuolien verhoiluun ja keventää olkkarin väritystä.

-O-

Sisustustuliaisia Kööpenhaminasta

Olin taas eilen Kööpenhaminassa työmatkalla. Sää oli aurinkoinen ja ihanan keväinen. Kokousten jälkeen oli muutama tunti aikaa ennen lähtöä takaisin Suomeen. Olin katsellut Suomessa tanskalaisen Frandsenin Ball -pöytävalaisinta ja jo päättänyt, että ostan sen. Aikaisempi valaisin ei enää väreiltään sopinut makuuhuoneeseen ja olinkin ehtinyt myydä sen kirppisellä. Tämä Frandsenin valaisin on samalla yksinkertainen ja erikoinen. Valaisimen kupu on kiinni varressa magneetilla, joten valoa voi kätevästi suunnata mihin suuntaan haluaa.

Koska olin muutenkin menossa Tanskaan, ajattelin että ostan valaisimen sieltä. Ja se kannatti, sillä hinta oli huomattavasti halvempi ja lisäksi Magasin du Nordin sisustusosastolla turistit saivat 10 % alennusta näyttämällä passia. Alennus kattoi mainiosti keraamisen nupin, jonka vaihdoin aikaisemman kultaisen tilalle yöpöydän laatikkoon. Yöpöydän ympärille on nyt kerääntynyt tanskalaisen muotoilun kokoelma: valaisimen ja nupin lisäksi myös kello on tanskalainen, Arne Jacobsenin jo vuonna 1939 suunnittelema. Ja itse asiassa violetti tyynykin on Tanskasta ferm Livingiltä muutama vuosi sitten ostettu. 

Kävelin vielä Magasin du Nordilta Torvhalleneille, Vognmagergade-katua pitkin.Värikkäät talot ja lasin heijastut pääsivät oikeuksiinsa aurinkoisena iltapäivänä:

-O-

Työpöydän tuolin verhoilu

Työpöydän tuolin verhoilu oli kulunut puhki jo aikoja sitten, mutta en vain saanut vaihdettua sitä. Ajattelin, että siinä menee niin kauan. Lainasin viime vuoden puolella vihdoinkin veljeltä niittipyssyn ja ostin muutama viikko sitten kankaan. Tänään mietin, että ei siinä yhden tuolin verhoilussa nyt niin kauan voi mennä. Ja ei itse asiassa mennytkään - tarkalleen puolitoista tuntia. Ainoa ongelma oli oikeastaan se, mihin niitit kuuluu laittaa, mutta siihen sain nopeaa puhelinapua veljeltä.

Ennen:

Jälkeen (valo vääristää värin, on oikeasti suklaanruskea):

En ole koskaan ennen verhoillut yhtään mitään, joten olen tyytyväinen tulokseen. Vaihdoin pehmusteet kokonaan, käytin tilkkupeitoista ylijäänyttä vanua. Niitit pysyivät hyvin kaksinkertaiseksi taitetussa kankaassa, mutta kulmissa jouduin käyttämään nauloja, koska kangasta oli paksummalti.

Seuraava korjauskohde olisivat ruokapöydän tuolit, joista yksi pilkahtaakin toisessa kuvassa. Niitä en tosin taida itse tehdä, koska kiinnitys istuimen alla on sen verran haastava ja muotokin on pyöreä - haluan tuoleista siistit, sillä ne ovat tanskalaista retroa. Kangas on jo ostettu, joten saa nähdä, miten nopeasti saan tuolit verhoiltavaksi.

-O-

Valmistuvia tilkkupeittoja ja uusi lamppu

Ompelen juuri kokoon neljättä sävyjen mukaan mietittyä neuletilkkupeittoa. Tässä on siis syksyyn sopien ruskan värit: punainen, ruskea, oranssi, keltainen ja vihreä. Otin muutaman kuvan sommittelusta vinkiksi - helpotti ainakin minua, kun rivit eivät mene sekaisin.

Sommittelun jälkeen kun kaikki tilkut ovat oikealla paikalla, kiinnitän kunkin rivin ensimmäiseen tilkkuun lappusen, jossa on sen rivin numero. Sen jälkeen kerään kunkin rivin tilkut pinoon niin että ensimmäinen tilkku on päällimmäisenä. Kietaisen tilkkujen yhdistämiseen varatus langat yhteen. Näin eivät tilkut mene sekaisin ja voin säilyttää pinot pienessä tilassa. 

Saksalainen ystävä ilmoitti toisesta vauvasta kuukautta ennen laskettua aikaa. Pikaisesti keräsin ylijääneitä kankaita ja tilkkuja muista projekteista. Vauvan sukupuoli on salaisuus, joten valitsin sellaiset värit ja kuviot, jotka sopivat varmasti kummalle tahansa. Tästä tuleekin hyvin samanlainen peitto kuin vuodenvaihteessa kummipojalle valmistunut. Nyt pitää vain ommella pikaisesti, koska vauva voi syntyä milloin tahansa. 

Sain vihdonkin keväällä siivouspäivänä ostamani lampun kattoon. Tämä sopiikin paremmin olohuoneen tyyliin kuin se aikaisempi. On aina mukavaa tehdä kirppikseltä nappilöytöjä - toisen turha on toisen aarre!

-O-

Yksityiskohtia: Mustavalkoinen taulu eteiseen

Kaipasin jotain julistetta eteiseen. Muumurulta löytyy paljon kivoja mustavalkoisia julisteita - niin myös tämä:

Juliste odotti kehystystä useamman viikon, kunnes sain vihdoin lomalla vietyä sen läheiseen liikkeeseen. Erilaiset mustavalkoiset kuviot sopivat hyvin yhteen toistensa sekä vaalean puun kanssa. Tarkoitus ei ole laittaa taulua seinälle, sillä en henno tehdä naulanreikää tapettiin. Ja toisekseen taulu näyttää paremmalta näin lipaston päällä seinään nojaten. 

-O-

Habitare-messuilla

Kävin eilen ensimmäistä kertaa Habitare-messuilla. Olin osallistunut kilpailuun, jossa haettiin henkilöitä, jotka eivät aiemmin ole vierailleet messuilla. Yllätyksekseni voitin vapaalipun. Olisin ehkä muutenkin mennyt, mutta nyt menin varmasti, kun ilmaiseksi pääsin.

Kiertelin messuilla parisen tuntia. Eniten kiinnostivat suomalaiset tekijät, antiikki sekä kierrätys- ja ympäristöystävällinen muotoilu. Bongasin myös asuntomessuilta ja sisustuslehdistä tuttuja trendejä (pastellivärit, kupari, porealtaat, betonitasot). Itse tykkäsin eniten näistä:

SIGNALS-vainunäyttelyn piristävä väripläjäys:

The Block-alueen muodin harjalla surffaava sisustus, joka yhdistää yrttejä, viherkasveja, pastellivärejä, mustaa seinää, rottinkia ja marokkolaisia kaakeleita:

Tällaisia huopamattoja voisi itsekin tehdä, jos kärsivällisyys riittäisi:

Yksinkertaista, ja siksi niin kaunista:

Kodikas yhdistelmä rimaa, kivoja tyynyjä ja viherkasveja:

Näiden mattojen kuviot on painettu valkoisen päälle:

Deko-lehden osaston tyylikkäitä hyllyjä:

Sementin värikartta:

Muurlan kivoja lasipurkkeja:

EcoDesign & Trash Cuisine -osastoilla oli monta oivaltavaa esinettä. Tärkeintä on, että niissä on joko käytetty raaka-aine uudestaan tai muuten mietitty ympäristönäkökulmaa. Näihin hyllyihin ihastuin:

Hauska minijalkapallopeli:

Lasia vanhoista pulloista: 

Erilaisia kukkahyllyjä oli tarjolla runsaasti:

Hieno tarjoilupöytä:

Antiikkiosastolta ostin kaksi lasipurkkia, muita ostoksia en tehnyt. Eniten sain ideoita, jotka jäävät muhimaan mieleen.

-O-

Vuosi muutosta

Laskeskelin, että muutosta tuli tänä viikonloppuna kuluneeksi tasan vuosi. Nyt kun katsoo taaksepäin, niin paljon on tapahtunut.

Eteisessä oli aluksi ainoastaan kenkäteline ja naulakko. Kaikki muu tuli syksyn ja talven aikana. Yllätyin itsekin siitä, miten miellyin mustavalkoiseen. Lämpimään puuhun yhdistettynä aikaisemmin kovalta tuntunut mustavalkoisuus pehmeni. Eteinen on oikeastaan ihan ok, nyt kesällä pitäisi vielä saada uusi taulu senkin päältä kehyksiin. Ja tietenkin kaappeja siivottua.

Tykkään tosi paljon keittiön valoisuudesta ja raikkaudesta. Sekä hauskasta lipastosta. Sinne mahtuvat kaikki kuivatavarat: jauhot, pavut, mausteet, keksit, pastat, riisit, pähkinät, siemenet, hiutaleet jne.

Keittiössä pitäisi tehdä pientä remppaa nyt kesällä ja syksyllä. Lavuaarin alahyllyt pitäisi kunnostaa ja sinne pitäisi saada fiksumpi roskissysteemi. Tarvitsen myös jääkaappipakastimen (keittiössä on nyt vain pelkkä jääkappi pakastinlokerolla). 

Makkarissa on rentouttavat värisävyt. Sielläkään ei ole hirveästi tekemistä, mitä nyt ehkä pari pientä taulua seinille ja sitä kaappien siivoamista. Muutaman tyynyn olen ajatellut jossain vaiheessa tehdä sänkyä koristamaan sekä hankkia uuden patjan. Vanhat voisi pestä ja päällystää uudestaan.

Olkkarin kirjahylly täyttyy vähitellen. Vanha Lundia oli varsinainen löytö viime kesällä, kuten myös käytetty, mutta priimakuntoinen vuodesohva. Kukkatapetti piristää yhä, eikä tunnu liian levottomalta.

Ostin tanskalaiset 60-luvun tuolit alkuvuodesta. Ne pitäisi verhoilla uudestaan nyt kesän aikana. Olen myös jo pitkään etsinyt uutta mattoa, joka olisi vaaleampi ja hieman isompi. Ehkä se löytyy nyt kesällä. Vanha tiikkipöytä kaipaisi kunnostusta, mutta se ei ole ihan ensimmäisenä listalla - työtuolin verhoilu sekä se kaappien siivous täälläkin menevät edelle.

Inspiraatia näiden pienten ja keskisuurten korjausten tekemiseen tuli juuri siitä, että asunnossa on asuttu vuosi. Katsotaan, mitä kaikkea nyt kesän aikana ehdin tehdä - kesästä nauttimisen lisäksi.

-O-

Mid-century modern

Olen miettinyt jo jonkun aikaa, minkä tyylinen asunto minulla on. Se kun ei tunnu sopivan mihinkään suomalaisten sisutuslehtien viime vuosina liputtamaan sisustustyyliin. Ei tanskalaista valkoista, ei teollisuustyyliä, ei romantiikkaa, ei boheemin värikästä. Ei niin, että omalle tyylille olisi pakko löytää nimi, mutta viiteryhmä on kuitenkin mukava. Siten saa myös uusia ideoita.

Luin eilen illalla yhtä lempiblogiani ja siellä se oli - Mid-century modern. Nimi jäi kummittelemaan mieleeni ja tänään aamupäivällä kun vähän tutkiskelin netissä, niin palat loksahtivat paikoilleen. Mid-century modern yhdistää kaikki ne asiat, joista tällä hetkellä niin kovasti tykkään: valoa, moderneja linjoja, murrettuja värejä, grafiikkaa, puuta, viherkasveja, erikoisia lamppuja, lasia, keramiikkaa, mustavalkoista ja keveyttä. Aikakausi on noin 1933-1965. Olenkin miettinyt, että funkkis on minulle liian kapea ja karu. Monet rakkaat arkkitehdit ja suunnittelijat löytyvät tästä tyylisuuntauksesta: Bauhaus, pohjoismaiset mestarit, Le Corbusier, Mies van der Rohe jne.
   
Ja kun hieman lueskelin lisää, niin huomasin että en ole maailmalla yksin. Yhdysvalloissa Mid-century modern näyttää olevan varsinainen hitti. Ja kyllä sitä totta puhuen myös suomalaisista sisustuslehdistä löytää, mutta en ole ainakaan itse nähnyt tyylisuuntausta vielä täällä nimettävän.

Netistä löytyy paljon hyviä lähteitä, mm.

• Mid Century Magazine
• The Mid Century Modernist
• Perusideat tyyliin sivulla Houzz.com
• 10 Forgotten Lessons of Mid-Century Modern Design
• Kuvainspiraatiota: Pinterest, Pinterest ja Pixshark

Tässä muutama minua erityisesti miellyttävä sisustus:



 Kuva: Pinterest


Kuva: Pinterest

 
Kuva: Modern findings

 
Kuva: Retrorenovation

 
 Kuva: Bethvictoria



Kuva: Digsdigs.com


Kuva: Digsdigs.com

Tykkään erityisesti seuraavista väripareista:

• keltainen ja petrooli
• koralli ja vihreä
• mustavalkoinen, keltainen ja turkoosi

Puusta miellyttää tiikki. Ja julisteita ei voi koskaan olla liikaa.



Kuva: blog.2modern.com 





Kuva: Media Cache

Olen miettinyt, mistä tämä innostus on saanut alkunsa. Maailmalla telkkarisarja Mad Men on ilmeisesti ollut yksi innoittaja. Luulisin, että Ikea on myös vaikuttanut pohjoismaisella muotokielellään. Yksi syy on ihmisten mieltymys nostalgiaan. Yksi ystäväni sanoikin täällä käydessään, että sisustus muistuttaa isoäidistä. Ja ei ihme, suuri osa huonekaluistani onkin mummon perintöä. Ja jos ei suoraan mummolta, niin samalta ajalta. Puhtaimmillaan ainakin ruokapöydän tuolit, eteisen senkki ja olkkarin sohvapöytä. Ehkä se on niin kuin nimissä, että sitä katsoo isovanhempien aikaan. Toisekseen tämä tyyli sitoo monta aikaisempaa kivasti yhteen. Ja loppujen lopuksi: se on todella kaunis. 

Jatkan oman kotini sisustusta tässä hengessä. Ja sitten kun joskus hankin isomman asunnon, tiedän varmasti, mitä sinne haluan (jos mieli ei ole muuttunut). Kävin katsomassa Missprintin tapetteja ja löysin sieltä neljä erinomaisesti Mid-century moderia henkivää kuosia. Näitä voi fiilistellä - mutta toki nyt nautin omasta kodistani niin kuin se on.

   
 Kuva: Missprint (Little Trees)                   Kuva: Missprint (Figs)

  
Kuva: Missprint (Garden City)                    Kuva: Missprint (Dandelion Mobile)

-O-