Kolmen maun ravistelukakku

Kakun nimi saattaa kuulostaa oudolta, mutta sen takana piilee saksankielisissä maissa tuttu "Schüttelkuchen" (schütteln = ravistella, Kuchen = kakku). Reseptejä on pilvin pimein ja tämä kakku löytyy kymmenisen vuotta sitten ostetusta Backen mit Pfiff -lehtisestä. Näiden ravistelukakkujen nerous piilee siinä, että uunissa paistettavia kakkuja voi leipoa vaikka ei omistaisi (sähkö)vatkainta. Tarvitaan ainoastaan kannella suljettava astia. Parhaiten ravistelukakun idea selviää reseptin avulla:

Kolmen maun ravistelukakku

5,5 dl vehnäjauhoja (tai 350 g - alkuperäisessä ohjeessa osa aineista grammoina)
2 tl leivinjauhetta
1 3/4 dl sokeria (150 g)
2 tl vaniljasokeria
175 g voita tai margariinia
4 kananmunaa
1,5 dl maitoa

Maut:
1 omena
1/2 dl pähkinärouhetta (alkuperäisessä ohjeessa unikonsiemeniä)
Purkki säilykekirsikoita tai päärynöitä (n. 400 g) tai 100 g suklaata rouhittuna

Kuori omena, poista siemenet ja raasta karkealla terällä. Jos käytät säilykepäärynöitä, pilko kukin lohko 3-4 osaan. Sulata voi. Voitele ja jauhota kakkuvuoka (n. 24 cm halkaisija). 

Siivilöi jauhot  vähintään 1,5 litraa vetävään astiaan, jossa on tiiviisti suljettava kansi. Yhdistä jauhoihin muut kuivat aineet (leivinjauhe,sokeri ja vaniljasokeri). Yhdistä toisessa kulhossa kaikki nestemäiset ainekset (sula voi, kananmunat ja maito), sekoita kevyesti. Kaada nestemäiset aineet kuivien aineiden joukkoon, sekoita kevyesti. Sulje kansi ja ravista noin minuutti. Avaa kansi ja sekoita hieman. Toista kaksi kertaa.

Jaa taikina kahtia. Sekoita toiseen puoliskoon raastettu omena ja toiseen puoliskoon pähkinärouhe tai unikonsiemenet. Laita vuokaan ensin omenalla maustettu taikina. Lisää päälle säilykehedelmät tai suklaarouhe. Laita päällimmäiseksi pähkinä/unikonsiementaikina. Sekoita kerroksia hieman haarukalla (kuten tiikerikakkua tehdessä).

Paista 175 C uunin keskitasolla noin 45 minuuttia. 

Pari lisävinkkiä:

• Kolmen maun kanssa voi käyttää omaa mielikuvitusta - mitä sattuu kaapista löytymään tai mitkä sopivat hyvin yhteen. 
• Omena-päärynä-unikonsiemen on hyväksi kokeiltu yhdistelmä. Eilen tein mauilla omena-suklaaruohe-manteliruohe, ja hyvältä maistui sekin.
• Ravistelussa kannattaa olla varovainen, että kansi on todella kiinni. Olen myös huomannut, että ylös-alas -liikkeen lisäksi sivuttainen ravistelu toimii hyvin. Parasta ravistella vuorotellen eri suuntiin.
• Ravistelukakut sopivat mainiosti aloittelijoille sekä lasten kanssa leipoessa. Kun kaikki valmistelut tekee oikeassa järjestyksessä, valmistuu kakku nopeasti ja helposti.

Kuvaa ei nyt ole, koska kakku syötiin lähes loppuun tänään töissä. Mutta näyttää ihan perinteiseltä kuivakakulta.

-O-

Pistaasi-valkosuklaakeksit

Löysin kolmisen vuotta vanhasta Maku-lehdestä keksireseptin, jota teki mieli kokeilla. Tein vain pari pientä muutosta reseptiin: Vaihdoin suolatut pistaasit suolattomiksi ja käytin vain 50g pistaaseja alkuperäisen 100 g sijasta - tuli hyvää näinkin. Alkuperäisessä ohjeessa on myös kuorrutus (50g suklaata ja 100 g pistaaseja), mutta niin paljon en ajatellut investoida pistaaseihin. Uunista riippuen paistaminen saattaa kestää muutama minuuttia kauemmin.

Pistaasi-valkosuklaakeksit (80 kpl)

• 200 g voita
• 2 dl sokeria
• 1 dl fariinisokeria
• 2 tl vaniljasokeria
• 2 munaa
• 50 g pistaaseja (ei suolattuja) 
• 150 g valkosuklaata
• 5 dl vehnäjauhoja
• 2 tl leivinjauhetta

Rouhi suklaa sekä pistaasit. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe. Vaahdota pehmeä voi ja sokerit. Lisää munat ja jatka vatkaamista. Sekoita suklaarouhe, pistaasit ja jauhoseos taikinaan.

Leivo taikina jauhotetulla pöydällä kahdeksi noin 50 cm pitkäksi tangoksi. Laita tangot noin tunniksi jääkaappiin jähmettymään. Leikkaa taikinatangot noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Nosta pellille leivinpaperin päälle (n. 20 kpl / pelti). Paista 7-8 minuuttia 200 C.

Keksit onnistuivat erinomaisesti ja maistuvat tosi hyviltä. Ne on myös erittäin helppo tehdä. Parasta tässä ohjeessa on se, että taikinan voi tehdä valmiiksi pakastimeen (joko tankona tai viipaloituna) ja paistaa keksejä tarvittaessa. Hyvä idea vieraanvaraksi!

-O-

Herttoniemen pihakirppiksellä

Oli todella ihanaa päästä taas Herttoniemen pihakirppikselle - etenkin koska kaksi viime vuotta ovat jäänet välistä. Viime vuonna satoi ja toissavuonna olin huhtikuun Berliinissä. Tänään aurinko paistoi koko aamupäivän kauniisti ja keskipäivällä tuntui jo lämpöiseltä. Olin ystävän ja tämän tyttären kanssa liikkeellä kolme tuntia ja siinä ajassa löysin kaksi kassillista tavaraa ja kaikki tarpeeseen. Paras löytö oli ehdottomasti talousvaaka, jota olen kaivannut jo jonkin aikaa. Juuri pari päivää sitten teki mieli kokeilla yhtä saksalaista reseptiä, mutta kun siinä mitataan jauhot ja sokerit grammoina, en jaksanut ryhtyä laskemaan. Nyt mittaaminen käy sujauksessa.

Toinen hieno löytö oli lasinen umpiopurkki Saksasta. Minulla on noita vanhoja umpiopurkkeja jo neljä, tykkään laittaa niihin kuivatavaraa. Pari muutakin purkkia tulee tarpeeseen. Kerään vanhoja valkoisia kukkaruukkuja ja nyt löysin kolmannen Arabian ruukun. Langoista neulon sukat, vaatteet menevät nuoremmalle kummipojalle ja lehtiä on taas luettavaksi. Punaiseen tarjottimeen voi kätevästi istuttaa rairuohon. Ja talonmuotoinen lyhty on niin kaunis!

Aamupäivä oli muutenkin mukava. Vanhassa Herttoniemessä on samanlaista tunnelmaa kuin täällä Käpylässä - sitä 1950-luvun selväpiirteistä, mutta kuitenkin kotoista tyyliä, josta kovasti pidän. Lisäksi talot asettuvat luontevati kasvillisuuden lomaan ja vanhat puut luovat komean taustan.

Aurinko paistoi ja kevään kukat kukkivat. 

Ja väkeä oli runsaasti paikalla. Tykkään niin kovasti näistä kevään kaupunginosatapahtumista ja odotan jo seuraavia!

 
-O-

Lisää kynttilöitä

Innostuin kynttilöiden valamisesta oikein toden teolla ja tuloksena on 23 kynttilää sateenkaaren eri väreissä. Yksi on jo poltettu loppuun ja neljä muuta olen aloittanut. Tosin nyt taitaa tulla kynttilöiden polttamiselle kesätauko, koska ulkona on niin valoisaa ja vehreää - syksyn pimenevinä iltoina taas.

Mitä olen oppinut sitten viime postauksen?

• Sulan steariinimassan kannattaa antaa hieman odottaa, ennen kuin sen kaataa muottiin. Muuten voi falskata pohjan ja reunan yhtymäkohdasta.
• Värejä on tosi mielenkiintoista sekoittaa - ikinä ei oikein tiedä, mkä on tulos. Punainen oli niin vahva, että punaisia kynttilöitä tuli eniten. Tummimmat oranssit taas ovat kaikkien mahdollisten värien sekoitus (jopa mehiläisvaha mukana) ja ihan kiva väri siitäkin tuli.
• Viimeiset valut onnistuivat parhaiten, koska osasin täyttää sen keskelle jäävän onkalon. Tosin tässä on vielä opettelemista, vieläkin siistimpiä voisi tulla. 
• Mietin myös, voisiko kokeilla valamista toisin päin, eli että pohjasta tulisi yläosa. Siinä kokeilemista seuraaviin satseihin.
• Paksu sydänlanka palaa erinomaisesti, etenkin kun sen on uittanut steariinissa ennen valamista.
• Vessapaperin hylsy on muottina juuri oikean kokoinen. Kynttilä palaa tasaisesti ja siitä ei jää jämiä. Lisäksi yksi kynttilä kestää ihan tarpeeksi kauan, noin 3-5 iltaa (riippuen kuinka monta tuntia kerrallaan polttaa).
• Paksut kynttilät olisivat hienoja, mutta muottina toimineiden hylsyjen pahvi oli niin paksua, että sitä oli tosi vaikea repiä valmiin kynttilän ympäriltä.
• Tärkein opetus on se, että kynttilöiden tekeminen on hauskaa, helppoa ja luovaa. Pitää vain olla varovainen sulan steariinin kanssa. Innostuin kynttilöistä niin paljon, että joskus ensimmäinen asia, minkä tein töistä tultuani, oli laittaa vesihaude kuumenemaan :-).

Pidän nyt hieman paussia ja teen muita käsitöitä, mutta varmasti jatkan tätä harrastusta taas uudestaan. Viimeistään silloin, kun saan tarpeeksi lisää kynttilänjämiä.

-O-

Kirppisostoksilla - Jäähalli ja Bruno

Olen nyt keväällä ottanut tavaksi käydä launtaisin aina kun ehdin ensin Jäähallin kirppiksellä ja sitten Bruno-kirppiksellä. Tämä onnistuu mainiosti, sillä ensimmäinen aukeaa yhdekseltä ja jälkimmäinen kymmeneltä. Jäähallin kirppikseltä löytyy useimmiten jotain. Bruno on taas petrannut kovasti tämän vuoden aikana. Isossa hallissa oli eilen vain muutama tyhjä pöytä ja keittiöteeman takia heti avautumisen aikaan reippaasti väkeä.

Brunossa mukavaa on teollinen arkkitehtuuri, joka muistuttaa legendaarisesta Valtterin kirppiksestä. Se on myös sopivan lähellä. Lisäksi on mielenkiintoista seurata Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskaden välisen alueen rakentumista.

Tein eilen kivoja löytöjä, joista muutama oli lisäksi erittäin tarpeen: perunanuija, pari Hackmanin Karelia-veistä, suolasirotin ja lasiset säilytyspurkit. Muutkin tulevat käyttöön: sinkkiämpäri, valkoinen kukkaruukku olkkarin ikkunalaudalle, reikäkauha, oranssi Teema-lautanen, sininen tunika, Mikado-peli, käsityö- ja sisustuslehtiä, kaksi Asterixia, pari leffaa ja kehyksiä.

Nyt huhti-toukokuussa on useita kirppistapahtumia ja kaupunginosajuhlia, joita olen odottanut innolla jo viikkoja: Herttoniemen pihakirppis 24.4., Arabian katufestivaali 14.5., Olympiakylän pihakirppis 15.5., Kumpulan kyläjuhlat ja siivouspäivä 28.5. Puu-Vallilan tämänvuotisen pihakirppiksen päivämäärää en ole vielä löytänyt, toivottavasti se järjestetään. Ja tietenkin Hietsun kirppis, joka kuulemma eilen oli jo täynnä säpinää. Saa nähdä, mitä löytöjä niissä tulee tehtyä!

-O-

Ruokapöydän tuolien verhoilu

Kevään sisustusuudistus jatkuu, nyt olivat vuorossa ruokapöydän tuolit. Ostin tuolit viime vuoden alussa Fasaanista Korkeavuorenkadulta, tanskalaista retroa 1960-luvulta. Verhoilu oli jo alusta asti huonossa kunnossa ja se eli tarkoitus vaihtaa, mutta en vain saanut aikaiseksi lainata kangasesimerkkejä. Vihdoin se onnistui tänä keväänä. Mietin pitkään parasta sävyä ja lopuksi päädyin vaaleaan hieman keltaiseen siftaavaan vihreään. Näissä kuvissa väri on hieman palanut, oikeasti on lähellä vaaleaa sammalta.

Arvoin sen välillä, verhoilisinko itse vai verhoiluttaisinko. Valitsin verhoomon, koska nämä tuolit ovat toiseksi verhoilutyöksi hieman haastavia. Verhoomo Tehdas teki hyvää työtä, tykkään erityisesti juuri oikean napakasta täytteestä; vanhassa tuolissa täyte oli löysä. 

Tämä oli siis lähtökohta  - aika rikkinäinen ja likainen kangas: 

Nyt odotan uutta mattoa, joka sopii paremmin tuolien verhoiluun ja keventää olkkarin väritystä.

-O-

Sisustustuliaisia Kööpenhaminasta

Olin taas eilen Kööpenhaminassa työmatkalla. Sää oli aurinkoinen ja ihanan keväinen. Kokousten jälkeen oli muutama tunti aikaa ennen lähtöä takaisin Suomeen. Olin katsellut Suomessa tanskalaisen Frandsenin Ball -pöytävalaisinta ja jo päättänyt, että ostan sen. Aikaisempi valaisin ei enää väreiltään sopinut makuuhuoneeseen ja olinkin ehtinyt myydä sen kirppisellä. Tämä Frandsenin valaisin on samalla yksinkertainen ja erikoinen. Valaisimen kupu on kiinni varressa magneetilla, joten valoa voi kätevästi suunnata mihin suuntaan haluaa.

Koska olin muutenkin menossa Tanskaan, ajattelin että ostan valaisimen sieltä. Ja se kannatti, sillä hinta oli huomattavasti halvempi ja lisäksi Magasin du Nordin sisustusosastolla turistit saivat 10 % alennusta näyttämällä passia. Alennus kattoi mainiosti keraamisen nupin, jonka vaihdoin aikaisemman kultaisen tilalle yöpöydän laatikkoon. Yöpöydän ympärille on nyt kerääntynyt tanskalaisen muotoilun kokoelma: valaisimen ja nupin lisäksi myös kello on tanskalainen, Arne Jacobsenin jo vuonna 1939 suunnittelema. Ja itse asiassa violetti tyynykin on Tanskasta ferm Livingiltä muutama vuosi sitten ostettu. 

Kävelin vielä Magasin du Nordilta Torvhalleneille, Vognmagergade-katua pitkin.Värikkäät talot ja lasin heijastut pääsivät oikeuksiinsa aurinkoisena iltapäivänä:

-O-