Berliini: Treptower Park

Treptower Park on erityinen kokemus. Kaupungin keskustan ulkopuolella, Spree-joen rannalla on suuri puistoalue. Kauniiden ruusuistutusten ja leppoisan jokipromenadin jälkeen kulman takaa yllättääkin valtava neuvostoaikainen muistomerkki. Puna-armeijan jättimäiseen mausoleumiin on haudattu 5000 Berliinin taisteluissa vuonna 1945 kuollutta sotilasta.

Samasta kohdasta kuva taaksepäin:

Muistomerkkiä reunustavat paadet, joiden koristelu on tyypillistä neuvostotyyliä. 

Ihan hyvä, että osa itävaikutteista on jäänyt paikalle muistuttamaan historian käänteistä. Ja tärkeintä on, että puisto on monen - usein nuoren - miehen lopullinen lepopaikka.

-O-

Berliini: Taideteollisuusmuseo

Tykkään käydä taideteollisuus- ja kansantieteen museoissa. Berliinin taideteollisuusmuseon kokoelmat ovat laajat ja etenkin keskiajan, barokin ja renessanssin ihailijat löytävät museosta runsaasti katsottavaa. Vaikka olikin mielenkiintoista tutustua satoja vuosia sitten eläneiden ihmisten arkeen ja ihailla mittaamattomien arvokkaiden astioiden ja huonekalujen käsityötä, kiinnostivat minua tällä kertaa eniten muoti sekä uudempi muotoilu.

Vaatekokoelmasta löytyy rusaasti upeita luomuksia Chanelista Balenciagaan. Hyvä muotoilu on ajatonta ja osa lähes sata vuotta vanhoista puvuista sopisi mainiosti käyttöön myös nykyaikana. Nämä poimutetut iltapuvut ovat mainio esimerkki:

1920-luvun puvuissa on upeita paljettikoristeluja:

Kauniilla leikkaauksella ja muutamalla yksityiskohdalla tavallinen musta mekko on aina uudenlainen. Nämä mekot ovat muistaakseni 1950- tai 60-luvuilta, ja voisin käyttää jokaista niistä (jos ne sopisivat).

Avaruusajan inspiroimaa:

Ennen kuin naisten pukeutuminen vapautui tiukoista korseteista ja pönkköalushameista, oli elämä kyllä välillä epäkäytännöllistä. En ymmärrä, miten tällaisessa puvussa on mahdollista istua - ehkä se onkin vain seisomista varten:

Modernin muotoilun puolella minua viehättivät pohjoismaisten linjojen lisäksi amerikkalainen sodanjälkeinen tyyli sekä värien että linjojen takia.

Jugendissa ja art decossa taas miellyttävät luonnolliset ornamentit, hienot väriyhdistelmät ja aikaisempia tyylisuuntauksia tutumpi sekä funktionaalisempi muotokieli.

-O-

Berliini: Juutalaismuseo

Tällä Berliinin matkalla kävin monessa paikassa, jossa en ole aikaisemmin käynyt. Yksi niistä oli Berliinin juutalaismuseo. Museo on vaikuttava niin sisällöltään kuin arkkitehtuuriltaan, ja nähtävää on niin paljon, että kolmisen tuntia ei mitenkään riittänyt kaiken kahlaamiseen. Keskityin kellarin käytäviin ("Axes") sekä vaihtuvaan näyttelyyn hiusten sekä muun ruumiin peittamisestä. Laajasta Saksan juutalaisten historiasta kertovasta pysyvästä näyttelystä sain vain pintaraapaisun.

Museon arkkitehtuurista on kirjoitettu pitkät pätkät - kokonaisuus ja yksityiskohdat symboloivat Saksan juutalaisten historian traagista historiaa. Rakennuksen suunnitellut arkkitehti Daniel Libeskind haluaa kuitenkin jättää tulkinnan avoimeksi, sillä hänen mielestään tärkeintä on se kokemus, jonka kävijä museosta saa.

Minulle vaikuttavinta oli tämä näkymä maastakarkoituksen puutarhassa. Puutarha on aidattu muurein ja sinne on vain yksi sisään- ja ulospääsy. Korkeat palkit luovat eristyneen tunnelman. Kuitenkin, kun katsoo ylös, näkyy aurnikoa ja vihreyttä. Minulle tämä merkitsee toivoa vaikeassakin tilanteessa.

Samoin voisi kokea holokaustitornin. Torni on täysin tyhjä ja pimeä lukuun ottamatta pientä lovea yläkulmassa. 

Näytteillä olevat esineet ja teokset kertovat sekä yksittäisen ihmisen että koko kansakunnan tarinaa. Esimerkit tuovat historiaa lähelle, mutta toinen vaikuttava teos, 10 000 raudasta leikattua huutavaa kasvoa, muistuttaa sodan ja juutalaisten massamurhan mielettömyydestä.

Vaihtuvassa näyttelyssä kerrottiin monipuolisesti eri uskontojen käsityksistä siitä, mitä pitää peittää ja miksi. Mielenkiintoisimpia olivat pilakuvat burkinikeskustelusta: miksi peittäminen on niin vastenmielistä, mutta kaiken näyttäminen ei?

Juutalaismuseo ei ainoastaan kerro historiaa, vaan myös muistuttaa, että jokaisen on joka päivä puolustetava kaikkien ihmis- ja itsemääräämisoikeuksia.

-O-

Berliini: Tekniikan museo

Berliinin Tekniikan museo (Deutsches Technikmuseum Berlin) on museoiden aatelia - siellä viihtyvät tuntikausia niin nuoret kuin vanhatkin. 2,5-vuotias kummipoikani on paraikaa kovin kiinnostunut junista ja lentokoneista, joten meillä kului iltapäivä helposti museon isoissa saleissa.

Lentokonekokoelma on yksinkertaisesti mahtava. Katosta roikkuu lukuisia eri-ikäisiä lentokoneita; lisäksi näytillä on lentokoneen osia moottoreista matkustamoon. Jopa historian ensimmäisiä lentokoneita kuuluu kokoelmiin. Vaikka kummipoikaa välillä pelotti kävellä isojen koneiden alta, oli innostus kuitenkin suuri. Ja aikuisillekin on paljon uutta opittavaa - tai sitten voi vain ihailla sulavalinjaisia koneita.

Museon katolta on komea näkymä kanaalille:

Junaosasto on yhtä vaikuttava kuin lentokoneet. Kahteen suureen vaunuhalliin on kerätty noin 40 junaa, joista vanhin on 1800-luvun alusta. Junien kehityksen oppii siinä samassa helposti. Oli jännittävää kurkistaa joihinkin vaunuihin sisälle sekä leikkiä pienoismalleilla. Hämmästyin eniten höyryvetureiden valtavaa kokoa, niissä on ollut runsaasti voimaa!

Kokonaan näkemättä jäi valtava autokokoelma sekä muun muassa kamerat. Hyvä syy siis käydä museossa uudestaan!

-O-

Pittoreski sisäpiha Berliinissä

Vietin tämänvuotisen Saksan lomani ensipäivät kummipojan perheen kanssa Itä-Berliinin puolella. Vuokratun huoneiston sisäpiha oli erityisen rennosti ja luovasti sisustettu. Minua miellyttivät varma värien käyttö sekä vehreys. Tässä muutama idea mietittäväksi ja jatkojalostettavaksi:

Punainen on erinomainen tausta vastavärilleen vihreälle, ja kahdessa sävyssä sekä valkoisen kanssa se näyttää raikkaalta. 

Toinen mainio väripari vaaleanvihreän kanssa on kirkas sininen. Näin kirkkaita värejä käytetään Suomessa harvoin, mutta voisihan niitä kokeilla enemmänkin. Kirkkaat värit yhdistettynä mustaan on moderni vaihtoehto. 

Kasveja voi istuttaa monenlaiseen astiaan ja alustalle.

Kun yhdistää istutukseen tarpeeksi monta väriä, ne kaikki sopivat hyvin yhteen kuten suomalainen keto. 

Hortensiat vain kukkivat Saksassa paremmin - miten tämän komeuden saisi onnistumaan Suomessa?

Oleskelutilan ei tarvitse rajautua seinään, vaan se voi olla myös tilan keskellä. Ja perinteinen saksalainen rantatuoli on sekä leppoisa istuin että oiva tilanjakaja. Kasveja ja ruukkuja ei voi myöskään olla liikaa, jos haluaa rakentaa keitaan keskelle betoniviidakkoa.

Kaikkialle Suomeen tämänlainen sisustus ei oikein sovi - Berliinin rappioromantiikka on sille omiaan. Mutta joitain ideoita voi kuitenkin soveltaa muodossa tai toisessa.

-O-

Suuntana taas Berliini

Taas jo perinteeksi muodostunut matka Travemünden lautalla Saksaan. Ja sehän alkaa pyörän lastaamisella ja Vuosaaressa jonottamisella - jotenkin niin vapaa lomafiilis!

Onneksi kaikki moottoripyöräkerholaiset olivat tällä kertaa päristelleet laivaan jo ennen minua. Kaksi vuotta sitten oli aika jännä ajaa sisään laivaan, kun takana seurasi parisenkymmentä harrikkaa.

 

Vuorokauden matka Saksaan on ihanan rentouttava. Alussa saaria ja tällä kertaa sumuakin. Sen jälkeen vain merta. Sekä hyvää lukemista, syötävää ja laivan sauna. Nettiinkään ei pääse, mikä on tosi hyvä juttu!

Travemündeen saapuminen illalla on aina yhtä kaunista. 

Seuraavana päivänä sitten pyörä junaan ja Berliiniin. Yhden junayhteyden myöhästymisen takia minä (ja parisenkymmentä muuta) jäimme kahdeksi tunniksi Uelzenin asemalle odottelemaan seuraavaa junaa. Onneksi asema sentään on upea nähtävyys - nimittäin Friedensreich Hundertwasserin käsialaa.  

Ja sitten taas pyörä seuraavan ja sitä seuraavaan junaan. Hampurista pääsisi kyllä suoraankin Berliiniin, mutta ei jos polkupyörä on mukana. Tällä kerta matka vei myöhästymisineen kuusi tuntia... (suoralla ICE:llä puolitoista tuntia). Onneksi junan ilmastointi toimi, sillä täällä Saksassa on yli kolmenkymmenen asteen helle!

Täällä Berliinissä pääsin sitten eilen nauttimaan mahtavista näköaloista. Paikka on nimeltään House of Weekend, ihan Alexanderplatzin vieressä. Kuvat puhukoot puolestaan.

-O-

Brunsseja Berliinissä - ja muitakin ruokapaikkoja

Ystäväni on viettämässä kesää Berliinissä ja kyseli hyviä brunssipaikkoja. Siitä inspiroituneena listaan tähän nyt joitakin omia lempipaikkojani (pari brunssia ja muita ravintoloita), ehkä niistä on jollekin hyötyä. Ainakin itse muistan paremmin :-).

Brunsseja

Kuchenkaiser
Oraninenplatz 11-3, Kreutzberg
Auki klo 9.00 alkaen, brunssi sunnuntaina klo 10.00-15.00

Instituutio. Erinomainen brunssi, lisäksi kakkuja ja herkullista ruokaa.

Café Morgenrot
Kastanienallee 85, Prenzlauer Berg
Brunssi pe, la ja su klo 11.00-15.00 (pe parhaiten tilaa)

Vegaani/kasvisbrunssi, myös luomua ja reilun kaupan tuotteita.

Restauration 1900
Husemannstrasse 1, Prenzlauer Berg
Brunssi la ja su 

Tämä ja muita hyviä brunssipaikkoja Kollwitzplatzin ympärillä.

Muita ravintoloita

Kreuzberg / Neukölln

Chez Jacques
Maybachufer 8

Pitää ehdottomasti varata etukäteen, hyvää ruokaa ja hyvä tunnelma.

Knofi
Oranienstrasse 179
Ma-la 9.00-23.00, su 14.00-22.00

Välimeren alueen pikkupurtavaa: ihania leivänpäällisiä ja mezejä.

Eiscafe Isabel

Böckhstrasse 1,

Böckhstrasse 1

Kiva jätskipaikka nätillä paikalla lähellä kanavaa. Myös erikoisia makuja.

Jimmy Woo
Friedelstraße 24

Laosilaista ruokaa ja hyvää sellaista! Raikasta ja maukasta.

Prenzlauer Berg

Onkel Ho
Gleimstraße 10A

Todella herkullinen vietnamilainen, isoja annoksia.

-> Samalla kadulla on muitakin hyviä ravintoloita, jos on seudulla (esim. Mauerparkissa).

I Due Forni
Schönhauser Allee 12

Yksi parhaita italialaisia, paistavat pitsat kiviuunissa.

Kaduilla Kastanienallee & Oderberger Strasse on useita hyviä ravintoloita (en muista nimiä, mutta on italialaista, intialaista jne). 

Keskusta

Ishin
Mittelstrasse 24
Ma-la klo 11.00-22.00

Edullinen ja herkullinen sushipaikka keskustassa.  Happy hour klo 16.00 saakka arkisin, jolloin vielä edullisempaa. Näitä on muuallakin Berliinissä. 

Potzdamer Platz

Caffè e Gelato
Arkaden, ylin kerros

Mielettömiä jäätelöannoksia ja laaja valikoima makuja, lisäksi vielä luomua. Unohdinko sanoa, että herkullista?

Asia Pavillon
Arkaden, ylin kerros

Ei niinkään ruoka, joka on (minun makuuni) suolaista ja rasvaista (tosin sen saa nopeasti ja on muuten ok). Mutta bubble tea on hyvää!

Tässä omat suosikkini, katsotaan löytyykö seuraavalla reissulla taas lisää. Muita Berliinin ravintoloita löytyy runsaasti täältä.

-O-

Juutalaisuus Berliinissä

Yksi aihe, johon haluaisin tutustua syvällisemmin ja josta olen vasta saanut pintaraapaisun, on juutalaisten historia ja kulttuuri Berliinissä. Juutalaisia on ollut Berliinissä sen perustamisessa saakka ja he ovat vaikuttaneet voimakkaasti kaupungin kehitykseen. Ennen toista maailmansotaa Berliinissä asui noin 160 000 juutalaista (kolmannes Saksan juutalaisista), nyt noin reippaasti yli kymmenen tuhatta. Määrä on kasvanut voimakkaasti etenkin Venäjältä muuton takia. Yhteinen toiminta on monipuolista - on synagogia, kouluja, päiväkoteja, kirjasto, lukuisia yhdistyksiä, nuorisotalo, vanhainkoti jne.

Joihinkin muistomerkkeihin ja nykykulttuurin ilmentymiin olen tutustunut - ehkä näitä onkin hyvä nauttia pienin annoksin ja pohdiskella siinä sivussa kaikenlaista.

 

Pyöräilin Euroopassa murhattujen juutalaisten muistomerkin (Denkmal für die ermordeten Juden Europas) ohi aikoinaan aina töihin ja takaisin. Nyt huhtikuussa kuitenkin vasta kunnolla tutustuin siihen, kun oli vieraita käymässä (näinhän sitä usein käy). Muistomerkki on vaikuttava ja antaa paljon ajattelemisen aihetta. Kukin löytää siitä omat symboliset merkityksensä - itse ajattelin kasvottomuutta ja eksymistä, toisaalta elämän versoamista (puut). Lapsille muistomerkki on hieno leikkipaikka, labyrintissa on ihana juoksennella. Ja se on herttaista, pahastakin tulee iloa. Muistomerkki valmistui vuonna 2005 ja siellä vierailee vuosittain puolisen miljoonaa ihmistä. Ja nyt vasta tajusin, että täällähän on myös sisänäyttelykin - no seuraavalla kerralla.

 

Viime kesänä löysin sattumalta tämän taianomaisen hautausmaan Schönhauser Alleelta (myös täällä lisätietoa). Kun astuu sisään hautausmaan porteista, on kuin jossain toisessa maailmassa. Kasvillisuus, etenkin muratti, on vallannut koko hautausmaan ja kiipeilee hautakivien päällä. On hiljaista ja aurinko siivilöityy puiden lehvästön lävitse. Kävelin täällä kauan ja luin vain muistokirjoituksia, nimiä ja vuosilukuja. Ja mietin menneitä, ihmisten tarinoita. Berliinissä on useampi juutalainen hautausmaa ja tämä on ollut käytössä vuodesta 1827 lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen hautausmaa alkoi rapistua, mutta viime aikoina sitä on kunnostettu. Hautausmaalta löytyy usean 1800-luvun juutalaisen vaikuttajan hauta, tunnetuin heistä taidemaalari Max Liebermann.

Seuraavaksi ehkä Berliinin juutalaiseen museoon?

-O-