Itse olen tehnyt tilkuista villapeittoja, mutta voisi niistä varmaan tehdä muutakin - kaulaliinoja, ponchoja tms. Yllä oleva peitto on toinen tekemäni, sen jälkeen olen tehnyt ystäville jotain viitisen peittoa. Niissä tilkut on aseteltu eri tavalla kuin kuvan peitossa, samat värisävyt aina kuhunkin nurkkaan ja keskelle keltaista kuin auringoksi.
Syitä siihen, miksi tykkään tästä tekniikasta, on monia:
- Yksi tilkku valmistuu nopeasti noin vartissa. Illassa ehtii siis tehdä aika monta tilkkua vaikka hyvää leffaa katsoessa.
- Yhteen tilkkuun tarvitsee hyvin vähän lankoja. Käytän usein kerien loppuja.
- Värien yhdisteleminen on erittäin rentouttavaa ja luovaa.
- Lopputulos on iloinen ja lämmin.
Tekeillä on tilkkupeitto yhdelle ystävälle - aika paljon tilkkuja vielä puuttuu, sillä niitä tarvitaan tähän peittoon vähän yli sata. Yritän löytää sellaisia sävyjä, joka sopisivat yhteen ja myös yhdistyisivät hyvin keskellä.
Tässä pieni opastus tilkkujen tekoon, jos joltain muultakin löytyy sama kehys ja toisaalta jos näitä voisikin ostaa jostain:
Tarvitaan siis kehys, koukku ja neljä kerää lankaa. Oma kehykseni on 20*20 cm kokoinen ja siinä on 20 isoa piikkiä kullakin sivulla (lisäksi kaksi pientä piikkiä, mutta en käytä niitä koskaan).
Kaksi lankaa pujotellaan vuorotellen piikkeihin. Itse tykkään napakasta pujotuksesta, niin tilkusta tulee paksumpi ja lämpimämpi.
Sitten vain pujotellaan ja vedellään toiset kaksi lankaa vastakkaiseen suuntaan. Tuloksena on tweedmäinen neulos.
Reunat virkataan samalla koukulla siisteiksi. Tässä huomaa, kuinka varsinainen tilkkuu tiivistyy ja kutistuu, kun se irtoaa kehyksestä. Jätän yleensä pitkät langanpätkät, koska niillä voi sitten myöhemmin kiinnittää tilkut toisiinsa huomaamattomasti.
-O-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti