Kesän parvekepuutarhaa suunnitellessa

Näin keskellä talvea on juuri oikea aika alkaa ajatella tulevan kesän (ja jo kevään) istutuksia. Mielikuvituksen rajana ovat parvekkeen kaiteet, mutta tälle muutaman neliön - tai parvekkeella kannattaa laskea kuutiot - alueelle saa mietittyä vaikka mitä. Tunnen itseni Karel Čapekin "Puutarhurin vuoden" päähenkilöksi, jolle löytyi joka kuukaudeksi jotain mukavaa tekemistä kasvien kanssa. Jollei itse puutarhassa, niin sitten siemenluetteloja tutkaillessa.

Olen itse luonnonmukaisen puutarhanhoidon ja perinnekasvien ystävä, joten ensin katselen, mitä Hyötykasviyhdistys ja Maatiainen tarjoavat. Hyötykasviyhdistyksen siemenluettelo on huimat 132 sivua, sieltä löytyy kyllä valinnanvaraa! Tosin ihan kaikkia kasveja ei voi kasvattaa siemenestä (tai periaatteessa melkein kaiken voisi, mutta minulta loppuisi ikkunalautatila ja valoa ei taida olla tarpeeksi), joten taimiakin täytyy ostaa. Viime vuonna kahta eri parveketta hoitaneena muutama käytännön vinkki on jäänyt mieleen. Yksi tähän parvekkeeseen liittyvä - ja tärkeä sellainen - on valaistus. Parveketta nimittäin varjostavat kauniit vanhat koivut ja aurinkokaan ei paista koko päivää. Eli kasveja tänne Helsingin parvekkeelle valittaessa pitää funtsia hieman enemmän kuin Berliinissä tarvitsi. 

Toivottavasti jotkut viime vuonna istutetuista monivuotisista kasveista ovat talvehtineet kellarissa. Epäilen kyllä niiden kuivahtaneen, mutta saa nähdä. Ajattelin lähteä seuraavasta listasta liikkeelle ja pohtia tarkemmin, mikä näistä oikeasti menestyy hieman varjoisalla parvekkeella:

• Daaliat (pari juurakkoa on talvehtimassa)
• Krasseja (onnistuivat asunnon edellisellä omistajalla)
• Hajuherne (menestyi minulla ihan hyvin viime kesänä)
• Mansikka (tämä olisi uusi kokeilu näissä valaistusoloissa, Berliinissä tykkäsi)
• Pelargonit (kukkivat ongelmitta viime vuonna)
• Rukola
• Vuonankaali
• Retiisi
• Herne
• Papu
• Tomaatti (voi olla hieman riskaabeli, jollei saa riittävästi valoa)

Ja muita kukkia vielä, katsotaan mitä siemenluettelo tarjoaa. Taimissakin voi antaa itselleen mahdollisuuden yllättyä ja katsoa, mitä keväällä mahdollisesti järjestettävissä taimimyynneissä (siis jossa yksityiset myyvät omia puutarhansiivouksesta ylijääneitä taimiaan) on tarjolla. Olen etsinyt ikuisuuden eli jo opiskeluaikana luonnonmukaista taimitarhaa. Niitä kyllä on, mutta taimia oli ainakin silloin aikoinaan vaikea saada tänne Helsingin seudulle. Täytyykin tutkia, mikä tilanne on nykyään.

Toiveissa olisi tietenkin piha tai palsta tai istutuslaatikkoja yhteiselle pihalle. Katsotaan, mikä niistä ensiksi toteutuu :-). Sitä ennen siis nautin parvekkeesta. Ja siemenluetteloiden tutkimisen jälkeen saan laittaa kädet multaan jo helmikuussa, kun istutan kevätsipulit parvekelaatikkoihin ja saan jännityksellä odottaa, milloin ne alkavat kukkia ja tuomaan kevään värejä. Sitä ennen väriä ja iloa alkuvuoteen tuovat ihanat tulppaanit - sekä tietenkin muut rakkaat viherkasvit.

-O-

Sukkamaraton

Tänä talvena olen innostunut jälleen kutomaan sukkia. Monella ystävällä on sukkatarve ja toisaalta minulla on paljon lankoja, joista tekee mieli tehdä jotain. Yhdistelmä on siis täydellinen. Olen nyt kutonut kaksi paria ja kolmas on tulossa. Neljänteen on jo värit ja idea mietittynä.

Ensimmäinen pari oli paksusta monivärisestä langasta. Värit ovat punainen, oranssi, violetti ja fuksia, mitkä sopivat mainiosti Saksan talvessa kotimaansa aurinkoa ja lämpöä kaipaavalle brasilialaiselle ystävälleni.

Toisiin sukkiin yhdistin kolmea erilaista lankaa, joista kaksi on moniväristä. Sukista tuli hieman muhkuraiset, koska moniväristen lankojen paksuus vaihteli koko ajan. Mutta toisaalta sukat ovat varmasti erittäin lämpimät. Varsi jäi lyhyehköksi, koska en ollut varma, miten pitkälle langat riittävät. Loppujen lopuksi kaikkia jäi ihan tarpeeksi yli. Nämä sukat lähtevät Saksan itärajalle heti kun lahjan kolmas osa (väripeli ystävän tyttärelle) valmistuu.

Tekeillä olevissa sukissa on kuusi eri väriä. Perusväri on värjäämätön ruskea, moniväriset raidat varressa jotain vanhaa keränloppua sekä värikkäät langat pilkuissa kasviväreillä värjättyjä. Näistä sukista tulee tosi iloiset!

Seuraaviin sukkiin olen ajatellut kirjoneuletta, mallina tulppaani vihreinä lehtineen. Pohjaväri olisi musta, muut värit syklaamin ja vihreän eri sävyt sekä ehkä myös valkoista.

Mitä enemmän sitä kutoo, sitä paremmin sitä taas muistuu mieleen eri tekniikoita ja muita vinkkejä. Huomaan myös, että oma käsialani on aika kireää, joten luon silmukoita aina enemmän kuin perusohjeissa lukee. Kuvien sukkiin, jotka menevät naisille, on kaikkiin luotu 56 silmukkaa, kun moni muu ohje ehdottaa 48 silmukkaa. Tosin kavennan kyllä reippaasti sitten kiilassa.

-O-

Eilisiä kirppislöytöjä

Olen nyt käynnyt pari kertaa jäähallin kirppiksellä ja alan vähitellen tottua paikkaan. Tai sitten oma kirppisvainu on taas aktivoitunut pitkän tauon jälkeen. Kävin aikoinaan säännöllisesti Valtterin kirppiksellä (melkein joka viikonloppu) ja suuri osa kotini sisustusta sekä osa omia ja ystävieni lasten vaatteita on sieltä kotoisin. Kun Valtteri sulki ovensa muutama vuosi sitten olin täysin koditon. Mistään ei löytynyt yhtä hyvää vastaavaa kirppistä. Sijainnin pitää olla keskeinen, myyjiä paljon ja aukioloaika aikainen (mielellään yhdeksältä alkaen, niin ehtii tehdä päivällä muutakin). Kesällä voi toki käydä pihakirppiksillä, siivouspäivätapahtumissa, kaupunginosakirppiksillä, Käpylän kiskan kirppiksellä ja Hietalahden kirpputorilla, mutta kaipasin jotain myös syksyyn, talveen ja alkukevääseen.

Nyt olen siis alkanut ystävystyä jäähallin kirppiksen kanssa ja tehdä löytöjä. Eilen löysin kaksi tavaraa, joita olen etsinyt jo kauan. Parasta oli Ikean puinen astiankuivausteline, jota ei enää valmisteta. Olen metsästänyt sitä muutosta lähtien ja olen niin iloinen, että bongasin sen eilen. Toinen nappilöytö oli sähkövatkain. Olen käyttänyt aikaisemmin äitini ikivanhaa vatkainta, joka alkoi muutama vuosi sitten savuta. Sen jälkeen olen vatkannut kaikki taikinat käsivoimin ja kakkuja ei ole oikein voinut tehdä. Joten mahtavaa löytää sähkövatkain, jota on käytetty vain kerran ja joka yhteenmuuton takia on myyjille tarpeeton. Nyt pääsen jälleen leipomaan kunnolla!

Muut löydöt eivät ole samanlaisia huippuja, mutta kivoja ja tarpeellisia kuitenkin. Kulmaviivain tulee tarpeeseen pihasuunnitelmia tehdessä, vanha oli jo hajonnut. Sisustuslehdet ovat aina mukavia, tykkään vanhoista puisista henkareista ja vanhoista lastenkirjoista, tuosta leffasta olen kuullut paljon hyvää, pöksyt menevät uudelle kummipojalle ja kangas varastoidaan tulevia tilkkupeittoja varten.

Astiankuivausteline pääsi heti töihin. Olen niin tyytyväinen, sopii kaikin puolin sekä tyylinsä että kokonsa puolesta. Ja keittiökin on heti siistimmän tuntuinen.

-O-

Yksityiskohtia: Mummon vanha arkku

Tämä mummon vanha arkku on yksi lempihuonekalujani. Se on valmistettu sodan aikana, vuonna 1943. En muistakaan, onko vaari tehnyt sen mahdollisesti puhdetyönä vai kuka - täytyykin kysyä.

Tykkään sen muodosta, takorautaisista reunoista, lämpimästä suklaanruskeasta väristä sekä erityisesti lempeistä kansanomaisista kukkakoristeluista. Arkkuun mahtuu yllättävän paljon, esimerkiksi viime asunnossani kaikki liinavaatteet. Täällä sen sisällä on tällä hetkellä sekalaista paperitavaraa, joka odottaa läpikäymistä ja siivoamista.

Arkun kansi on vuosien kuluessa kulunut. Uusimmat viirut keskellä ja alareunassa ovat tainneet tulla muuton aikana, koska en muista niitä viime asunnosta. Vähän tylsän näköistä, mutta toisaalta kertoo ajan kulusta. 

Arkku muistuttaa edellisistä sukupolvista - mutta ennen kaikkea se on kaunis huonekalu. 

-O-

Iloinen istuintyyny parvekkeelle

Kun ulkona on kunnon lumimyrsky, on parasta tehdä jotain kesäistä. Parvekkeen istuintyynyt ovat odottaneet ompelemista jo kuukausia. En oikein saanut inspiraatiota siihen, miten saisin hupun ommeltua siististi ja samalla niin, että sen voi myös ottaa pois mahdollista pesua varten.

Asia on vellonut jossain alitajunnassa ja eilen vihdoinkin päätin ryhtyä toimeen. En siksi, että olisin keksinyt mahtavan idean, vaan koska halusin siivota röykkiöt pois makuuhuoneesta. Ajattelin, että se ratkaisu löytyy siinä tekemisen yhteydessä. Ja niinhän siinä kävikin.

Ensimmäinen tyyny on nyt neppareita ja viimeistelyä vaille valmis. Toisessa kapeassa päässä on sellainen pieni luukku, josta koko vaahtomuovin voi vetää ulos. Huppu on aivan hieman löysä, jotta tämä onnistuu. Kangas on Marimekolta ja vaahtomuovi kaverin ylijäämää. Nyt on vielä toinen sinisävyinen tyyny odottamassa. On tosi mukavaa saada keväällä parvekkeelle pehmeät istuimet. Ja nyt jo mukavaa ommella iloisia kankaita.

Iloisuus jatkuu punaisessa tilkkupeitossa. Tein sitä kaikissa väleissä ja nyt on kaikki tilkut ommeltu riveiksi ja suurin osa riveistä myös kiinni toisiinsa. Ensi viikolla käyn ostamassa täytteen ja sitten pitääkin miettiä vielä nurja puoli. Jotain samansävyisiä kankaita sinne tulisi löytää, kolme erilaista. Itse asiassa tuo istuintyynyn kangas pitäisi kaikki värit sisällään.

-O-

Ajatuksia - Howard Thurman

Tykkään jäädä miettimään sitaatteja. Ne saattavat osua silmiin missä tahansa. Kirjoittelen niitä muistiin ja joskus luen ajattelijasta itsestään, etenkin jos kyseessä on minulle täysin tuntematon henkilö. Usein opin siinä samalla paljon uutta sekä oma ajattelu laajenee ja syvenee.

Luin jostain blogista viime viikolla tämän Howard Thurmanin ajatuksen:

Don't ask yourself what the world needs. Ask yourself what makes you come alive and then go do that. Because what the world needs is people who have come alive.

Olen täysin samaa mieltä, tosin arjessa tämän periaatteen toteuttaminen voi olla vaikeaa. Tulee mieleen yksi tuttu taiteilija, joka halusi maalata vain freskoja, mutta koska niitä tilataan niin harvoin, teki hän lasihelmiä ja koristeltuja mukeja. Raha- tai muu tilanne ei vain anna myötä. Mutta ihan hyvä aina silloin tällöin muistuttaa itseään siitä, mikä sitä onkaan itselle tärkeintä. Ja toisaalta on myös fiksua joskus palvella muitakin, ei vain itseä. Eli jonkinlainen tasapaino siis.

Näin siis yksi sitaatti saa omat ajatukset lentoon. Kävin lukemassa Wikipediasta perustiedot Thurmanista. Hieno ja vaikuttava ihminen. Seuraava sitaatti, jonka avulla Thurman selitti tyttärilleen USA:n etelävaltioiden rotuerottelulakeja kolahti. Koko tilanne käännettiin elegantisti ylösalaisin. Voimasta tulikin heikkous.

The measure of a man's estimate of your strength is the kind of weapons he feels that he must use in order to hold you fast in a prescribed place.

Yksi kauneimmista sitaateista sopii juuri tähän joulun jälkeiseen aikaan:

When the song of the angels is stilled,
When the star in the sky is gone,
When the kings and princes are home,
When the shepherds are back with their flock,
The work of Christmas begins:
To find the lost,
To heal the broken,
To feed the hungry,
To release the prisoner,
To rebuild the nations,
To bring peace among people,
To make music in the heart.

 -O-

Onni on... keittiökaapit vuodelta 1940

Joskus yhteisymmärrys asunnon myyjän ja ostajan välillä voi olla yksityiskohdista kiinni. Kun melkein vuosi sitten olin katsomassa tätä asuntoa, ihastuin juuri tähän 1940-luvun tyyliin, mukaan lukien nämä alkuperäiset keittiökaapit. Asunnon myyjä arvosti niitä myös erittäin paljon. Useassa talossa vanhat kaapit on nimittäin vaihdettu uudempiin. Kaupat tulivat ja nyt iloitsen alituiseen näistä kauniista aidoista kaapeista.

Tai siis melkein - kaikki muu on siis alkuperäistä, paitsi laatikosto uunin vieressä - sen edellinen asukas rakennutti samanlaiseksi kuin muutkin kaapit. Sopii hyvin! 

Kaapistoon kuuluu myös aikaisemmin ihastelemani leivinlauta sekä laudat leivän leikkaamista varten. Tilaakin on sopivasti, etenkin kun ostin yhden lisälipaston kuivatavaroita varten.

Astiankuivauskaappi puuttuu, sillä sitä ruvettiin Suomessa valmistamaan vasta 1940-luvun lopussa. En henno rakennuttaa sitä yläkaappiin, sillä kaapin alla on niin herttainen pieni hyllykkö - juuri sopivan korkea laseja varten. Astiat voi kuivata myös astiankuivaustelineessä tiskipöydällä.

Toinen kaunis yksityiskohta on ritilähyllykkö hellan yläpuolella. Sen alla on alkuperäinen pallovalaisin, joista toinen on vastapäisellä seinällä. Ne tuovat niin paljon valoa, että kattolamppua ei edes tarvitse.

-O-

Etunimiä maailmalta 31 - Italia

Joulukuussa oli kiireistä ja toisaalta uusia maita on ollut vaikea löytää - siksi tämä sarja on ollut kuukauden hyllyllä. Olen yrittänyt etsiä nimitilastoja vielä tietyistä maista, mutta se on ollut varsinaista salapoliisityötä. Kaikista maista kun ei ole virallisia tietoja ja jos on, ne ovat kiven alla ja/tai ilmestyvät myöhään loppuvuodesta. Italia kuuluu jälkimmäiseen kastiin, siellä nimilistat tulivat paikallisen tilastokeskuksen sivuille marraskuun lopulla. Olin kytännyt niitä kesästä saakka ja kyllä kannatti - sillä nyt löytyi varsinainen kultakaivos: nimitilastoja vuodesta 2007 lähtien ja lisäksi paljon muita demografisia tilastoja. Ensin suosituimmat vuonna 2013 annetut nimet Italiassa:  

Pojat

1. Francesco   
2. Alessandro   
3. Andrea
4. Lorenzo
5. Mattia
6. Matteo
7. Gabriele
8. Leonardo
9. Riccardo
10. Tommaso
11. Davide
12. Giuseppe
13. Antonio
14. Federico
15. Marco
16. Samuele
17. Luca
18. Giovanni
19. Pietro
20. Diego

Lähes kaikki poikien nimet ovat pitkiä, pääasiassa kolmitavuisia. Kaikki muut ovat perinteisiä italialaisia nimiä ja versioita klassisista nimistä (suuri osa raamatusta), paitsi espanjankielinen Diego. Mielenkiintoista on Matiaksen kahden version Mattian ja Matteon yhteinen suosio. Mattia tulee nimen versiosta Mat(t)hias ja Matteo taas versiosta Matth(a)eus. Kummatkin olivat apostoleita (suomeksi Mattias ja Matteus). Itse tykkään juuri Matteosta, muista nimistä kauniita ovat Lorenzo, Tommaso, Riccardo sekä Samuele.

Sivuilta löytyvät myös yleisimmät etunimet jokaiselta Italian alueelta. Francesco on ykkönen suurimmassa osassa ja Alessandro sekä Lorenzo muutamassa. Valtakunnallisen listan numero 12, Giuseppe, on kivunnut kärkeen Sisiliassa ja Andrea on taas ensimmäisellä sijalla Valle d'Aostassa. Lukas, jota ei edes löydy Top20:stä, on ykkönen Etelä-Tirolin pääosin saksankielisessä autonomisessa maakunnassa.

2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013
Francesco	Francesco	Francesco	Francesco	Francesco	Francesco	Francesco
Alessandro	Alessandro	Alessandro	Alessandro	Alessandro	Alessandro	Alessandro
Andrea	Andrea	Matteo	Andrea	Andrea	Andrea	Andrea
Matteo	Matteo	Andrea	Lorenzo	Lorenzo	Lorenzo	Lorenzo
Lorenzo	Lorenzo	Lorenzo	Matteo	Matteo	Matteo	Mattia
Gabriele	Gabriele	Gabriele	Mattia	Gabriele	Mattia	Matteo
Mattia	Mattia	Mattia	Gabriele	Mattia	Gabriele	Gabriele
Luca	Riccardo	Riccardo	Riccardo	Leonardo	Leonardo	Leonardo
Davide	Davide	Davide	Davide	Davide	Riccardo	Riccardo
Riccardo	Luca	Luca	Leonardo	Riccardo	Davide	Tommaso

Poikien nimet ovat myös pysyneet hyvin samana viimeiset seitsemän vuotta - tosin se on tyypillistä monessa muussakin maassa juuri poikien kohdalla. Ainoita selkeitä muutoksia ovat olleet Matteon ja Mattian paikkojen vaihtuminen sekä Lucan lasku ja Leonardon nousu. Muut nimet ovat pysyneet aika hyvin paikoillaan. Saa nähdä, miten Tommason käy, pysyykö se Top10:ssä. Ja kuinka kauan Francesco, Alessandro ja Andrea jaksavat kärjessä. Harmi, että tilastoja on vain vuodesta 2006 alkaen, olisi ollut mielenkiintoista nähdä, milloin Francesco nousi kärkeen.

Tytöt

1. Sofia
2. Giulia
3. Aurora
4. Emma
5. Giorgia
6. Martina
7. Chiara
8. Sara
9. Alice
10. Gaia
11. Greta
12. Francesca
13. Anna
14. Ginevra
15. Alessia
16. Viola
17. Noemi
18. Matilde
19. Vittoria
20. Beatrice

Italialaiset nimet ovat jotenkin niin kauniita ja naisellisia. Pitkiä nimiä (kolme tavua tai enemmän) on hiukan enemmän. Listalla on muutama kansainvälisesti tuttu muotinimi (Sofia, Giulia, Emma, Anna), mutta pääasiassa Italiassa seurataa ihan omia trendejä. Martina on esimerkiksi yllättävän suosittu, samoin Giorgia. Itse tykkään monesta nimestä, erikoisimpia/kauniimpia ovat

• Chiara = Merkitys "kirkas", kuten Clara. Voisi olla Suomessa myös Kiara.
• Gaia = Yleisesti ymmärretään kreikan kielestä (gaia = maa, äiti maa). Italiassa tarkoittaa lisäksi iloista ja voi olla myös naispuolinen versio nimiestä Gaius.
• Ginevra = Alunperin walesin kielestä (Gwenhwyfar), kuningas Arturin vaimo. Muuttui eri kieliessä muotoihin Guinevere ja Jennifer. Ginevra on myös italiankielinen nimi Geneven kaupungille.

Alueellisesti Sofia johtaa kirkkaasti, Giulia neljällä alueella. Etelän Campaniassa ja Basilicatassa ykkösenä on Francesca (valtakunnallisesti sijalla 12). Etelä-Tirolissa mennään myös omia latuja, siellä kärjessä on Emma.
 

2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013
Giulia	Giulia	Giulia	Sofia	Sofia	Sofia	Sofia
Sofia	Sofia	Sofia	Giulia	Giulia	Giulia	Giulia
Martina	Martina	Martina	Sara	Martina	Giorgia	Aurora
Sara	Sara	Sara	Martina	Giorgia	Martina	Emma
Chiara	Chiara	Giorgia	Giorgia	Sara	Emma	Giorgia
Aurora	Giorgia	Chiara	Chiara	Emma	Aurora	Martina
Giorgia	Aurora	Aurora	Aurora	Aurora	Sara	Chiara
Alessia	Alessia	Alessia	Alice	Chiara	Chiara	Sara
Francesca	Francesca	Alice	Emma	Alice	Gaia	Alice
Alice	Alice	Francesca	Alessia	Alessia	Alice	Gaia

Tyttäjen puolella on (taas) enemmän variaatiota. Sofia ja Giulia ovat tosin jakaneet kärkipaikan viime vuosina, mutta sitten onkin mielenkiintoisempaa. Emma nousee huimaa tahtia ja saa nähdä, kuinka korkealle se ehtii ensi vuonna ja pystyykö se uhmaamaan Sofian ja Giulian valta-asemaa. Moni nimi (Martina, Sara, Giorgia) on sitä viime vuosina yrittänyt, mutta väsähtänyt. Auroralla saattaa myös olla mahdollisuus nousta vielä jokunen sija ylöspäin.

Viime vuosien Top30:stä löytyy muutama mielenkiintoinen nimi lisää:

• Ludovica = Kaunis, keskiaikaistyylinen nimi, samaa kastia Ginevran kanssa.
• Giada = Jade italiaksi.
• Arianna = Kreikan mytologiasta, nimestä Ariadne.
• Asia
• Ilaria = Naispuolinen versio nimestä Hilarius (iloinen) - Suomessa tuttu pojannimi Ilari.

 -O-