Ehdin tänään käydä katsomassa upean näyttelyn Kunstmuseumissa: August Macke & Franz Marc, valitettavan nuorena ensimmäisessä maailmansodassa kuolleet Der Blaue Reiter -ryhmän keskushahmot, ekspressionistit ja parhaat ystävät. Arvasin jo mainoksista, että tästä taiteesta tykkäisin ja näinhän sitten kävikin.
Kuva: Wikipedia (August Macke / Kairouan III)
Eniten vaikuttivat voimakkaat ja taitavasti käytetyt värit. Ne piristävät näin syksyllä ja toisaalta olen itse suuri värienkäytön ystävä. Pidän myös maalausten graafisuudesta. Tällaisia voisin yrittää itsekin harrastaa. Moni teos muistutti tilkkutöistä.
Kuva: Wikipedia (Franz Marc / Füchse)
Marc tykkäsi kuvata eläimiä, hän näki niissä paratiisimaisen olotilan. Macke taas tykkäsi ihmisistä, kuvat Afrikan matkalta ovat myös upeita.
Kuva: Wikipedia (August Macke / Mädchen unter Bäumen)
Näyttelyssä kuvattiin ansiokkaasti taiteilijoiden sekä heidän vaimojensa ystävyyttä: miten he ovat vaikuuttaneet toisiinsa ja rikastaneet toistensa töitä. Vaimot tekivät miestensä töistä käsitöitä tai muuta taidetta. Ylipäänsä oli mielenkiintoista, miten siihen aikaan eläneet taiteilijat elivät, tapasivat toisiaan ja oppivat muilta taiteililjoilta. Sääli, että sota tuli väliin ja katkaisi lupaavien taiteilijoiden kehityksen.
Kuva: Wikipedia (Franz Marc / Die gelbe Kuh)
Kaikki Marcin eläimet olivat upeita, mutta kyllä voiton vei ehdottomasti keltainen lehmä iloisuudessaan ja eloisuudessaan. Marcille värien ei tarvinnut olla luonnollisia, vaan niistä kuvastui joku syvällisempi merkitys. Ihailin myös kummankin taiteilijoiden töissä sitä, miten väreillä tuotiin asioita esille ja toisaalta häivytettiin varjoihin. Ja se onkin maalauksen hyvä ero valokuvaan - ei tarvitse noudattaa todellisuuden kahleita, vaan löytää kuvattavasta kohteesta jotain muutakin.
-O-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti