Tältä reissulta muistan paljon enemmän. Sää oli ihastuttava, lähes pilvetön. St. Peter-Ording on Schleswig-Holsteinin suosituin rantalomapaikka, mutta koko se väkimäärä upposi yllättävän hyvin yli kymmenen metrin pituiselle ja kaksi kilometriä leveälle hiekkarannalle. St. Peter-Ordingissa on myös rikkilähde, joten se sopii myös mainiosti kylpylälomailuun. Pikkukaupunki (oikeastaan yhteenkasvaneita kyliä) on täynnä hotelleita, kauppoja ja ravintoloita, mutta luontoa on kuitenkin runsaasti.
Rannalle kävellään hyvin pitkää siltaa pitkin luonnonsuojelualueen yli. Kasvillisuus on suolamarskia, joka jää säännöllisesti nousuveden alle.
Dyynit ovat niin kauniita ja sopivat hyvin yhteen hattaramaisten pilvien kanssa.
Pohdiskelin täällä eniten saksalaisten kollektiivista lomailua. Lääniä on vaikka muille jakaa, mutta kaikki pakkautuivat kuin sillit suolassa toistensa viereen rannan läheisyyteen. Toisaalta siellä on se vesi, rantakorit ja jätskikiska. Mutta samalla siellä on toinen ihminen vain metrin tai puolen metrin päässä. Mökkilomiin tottuneena menin vähän sivummalle omaan rauhaan, mutta jonkun aikaa mietittyäni aloin ymmärtää saksalaisia. Ensinnäkin he ovat aina eläneet lähekkäin, joten sitä halutaan harrastaa lomallakin. Toisekseen maassa on väkeä niin paljon, että ihmisten on pakko olla vieri vieressä, muuten ei mahduttaisi lomailemaan. Näin sitä sosiaalisuutta oppii jo pikkulapsesta asti.
Aloin tuntea itseni jo osittain saksalaiseksi kun mietin, että tällainen viikonloppu rannalla voisi olla hyvin rentouttavaa: aurinko paistaa, pehmeä hiekka soljuu varpaiden alla ja oma pieni rantakori toisi yksityisyyttä :-).
-O-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti