Lyypekki

Nyt kun olin taas viime perjantaina Lyypekissä, niin aloin miettiä, kuinka monta kertaa olenkaan käynyt kaupungissa. Ja vähintään kymmenen kertaa tuli laskettua, vuodesta 2001 lähtien. Silloin tulin kahden kaverin kanssa kaupunkiin autolla tosi myöhään illalla ja jostain ihmeen syystä emme löytäneet majapaikkaa, joten nukuimme ulkona - autossa ja auton vieressä jossain sivukadulla. Ihan hyvin meni, oli kaunis, rauhallinen ja kuiva elokuun yö. Mutta sen jälkeen ei ole kyllä tullut ulkona nukkkumista kokeiltua ja Lyypekistäkin on aina löytynyt kunnon sänky :-).

Lyypekki oli myöhäiskeskiajalla (1300- ja 1400-luvuilla) mahtavista mahtavin hansakaupunki.Vaikka sen valta hiipuikin viimeistään 30-vuotisessa sodassa, jäi kaupunkiin muistona aikaisemmasta asemasta lukuisia upeita rakennuksia. Ja ei se Lyypekki minnekään kadonnut, vaan oli kuitenkin yhä merkittävä tekijä Itämeren kaupassa. 

Tykkään jotenkin kovasti kaupungeista, joissa on vesielementti - on se sitten, joki, meri tai järvi. Lyypekistä löytyy Trave-joki, joka itseasiassa ympäröi kanaaleineen kaupungin vanhan keskustan. Lyypekki on siten kuin saari, mikä on tietenkin kaupalle ollut äärettömän tärkeä tekijä. Tavarat voitiin lastata varastoihin (kuten yllä olevan kuvan oikealla oleviin suolavarastoihin) kätevästi suoraan laivasta.

Toinen kaupungin viehättävyyttä lisäävä seikka ovat upeat vanhat rakennukset. Ja niissä on vilkasta elämää, mikä on erityisen miellyttävää. Talojen välissä puikkelehtii pieniä keskiaikaisia kujia, jotka kutkuttavat kenen tahansa mielikuvitusta.

Vanhankaupungin sydän on raatihuoneentori, josta minulla kuva vain ylläolevasta holvikaaresta. Torilla on markkinoita ja muuta mukavaa tapahtumaa. Vieressä on yksi Lyypekin komeista kirkoista (Marienkirche) ja lähellä myös kaupungin omien poikien Thomas ja Heinrich Mannin museo, Buddenbrookhaus.

Itse tykkään kovasti vain kävellä kaduilla ja nauttia tunnelmasta. Ja aina pitää käydä tietyissä kaupoissa, sillä Lyypekissä on paljon kivoja putiikkeja. Yksi parhaista kaduista on Hüxstrasse, siellä on ainakin nättejä kankaita, reilun kaupan tuotteita, kirjoja ja pikkutavaraa. Lähikaduilta löytyy lisää mukavaa. Ravintolatarjonta on myös monipuolinen, niin Traven rannalla kuin keskustan kaduillakin. Loppusyksystä loka-marraskuun vaihteessa järjestetään perinteiset Pohjoismaiset filmipäivät (Nordische Filmtage), joilla näytetään laaja katsaus uusimpia pohjoismaisia elokuvia. Ja aina voi mennä rannnalle, sillä Itämeri on vain lyhyen ajomatkan (autolla, junalla, bussilla tai pyörällä) päässä.

Ai niin, ja se yöpyminen, jotta ei jää taivasalle. Halvimmat vaihtoehdot ovat kaksi nuorisomajaa. Toinen niistä on ihan keskustassa, toinen isompi ja uudempi hieman sen ulkopuolella. Lyypekin Suomi-kodissa yövyin silloin vuonna 2001 toisen yön - ilmeisesti se ei ole enää mahdollista. Mutta mukava levähdyspaikka se ainakin on yhä.

-O-